lauantai 8. syyskuuta 2012

Blogiäiti ruokkii


Perinteikäs SPR:n Nälkäpäivä -keräys on taas ensi viikolla täällä ja tapoja osallistua on ilahduttavan monia. Helpoimmasta päästä on lahjoittaa rahaa suoraan netissä, verkkopankin kautta. Minä huomasin, että "Blogiäitien" oma keräyslipas on perustettu ja päätin itse osallistua tätä kautta. En nyt lähde tässä nimeämään erikseen bloggareita vaan haastan teidät kaikki osallistumaan tähän tärkeään keräykseen jollain omalla tavallanne - modernisti sosiaalisen median ja virtuaalilippaiden kautta tai sitten perinteisemmin keinoin. Hienoa on se, ettei lahjoitussumman tarvitse olla suurensuuri, sillä jo parilla sentillä saa rokotuksen ja 17 eurolla kokonaisen äitiyspakkauksen! Jos minäkin olen jo intoillut äitiyspakkauksen hyödyllisyydestä, niin kuinka tärkeä juttu se voikaan olla jollekin, jolla on ennestään hyvin, hyvin vähän.


Tämä blogiäiti on ruokkinut omaa lastaan tasaisesti kahden tunnin välein viime viikkoina - jep, samaa tahtia myös yöllä. Alkaa varmaan olla aika lisätä ruokavalioon jotain muutakin kuin rintamaitoa tai ruokavälit tihenevät entisestään ja sitä myöten kiristyy tämän mamman hermot...

6 kommenttia:

  1. Hyvä muistutus. En tiedä, missä pimennossa elän, kun en ole huomannut koko keräyksen tuloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta hyvinhän vielä ehtii, varsinainen keräysaikakin on vasta ensi viikolla.

      Poista
  2. Toivottavasti teillä auttaa soseiden lisääminen ruokavalioon noihin yöuniin! Ja tsemppiä pätkäunien kanssa jaksamiseen! Meillä alkoi aikanaan jatkuva yösyönti ja heräily n. 3kk iässä. Meillä ei auttanut kiinteiden aloitus, ei iltapuurot, ei aika. Unikoulu 8kk iässä lopulta auttoi, mutta parin paremman viikon jälkeen yöt levisi taas käsiin tytön flunssan ja hampaiden tulon takia ja nyt taas pidän unikoulua... Viime yönä kukuttiin valveilla kitisemässä kolmesta lähtien ja viideltä aloitin päivän ja tein tytölle puuron. Ja äidin silmäpussit kasvaa. Ja juu, hermot kiristyy välillä täälläkin ;). Onneksi oli edes osan päivää ihana syksyinen auringonpaiste ja ehdin piristävälle kävelylle keskuspuistoon ennen sadetta :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun laitoit kommenttia. :)

      Pätkäunien kanssa jaksaminen on melkoista taistelua kyllä. Ei mitään ihan kevyttä hommaa. Kyllä sitä aina jaksaa jotenkin, mutta välillä tuntuu, ettei pärjää enää päivääkään. Meidän poika huoli aluksi myös pulloa yöllä, mutta nykyään se ei kelpaa eli yöheräämiset ovat väkisinkin mun vastuulla, jos halutaan selvitä ilman yöllisiä raivareita. Tällä hetkellä poitsu herää ihan selvästi pelkkään nälkään, joten olen toiveikas, että pian aloitettavat kiinteät auttaisivat tiheään heräilyyn, mutta eihän sitä tiedä... Kaikenlaista uutta haastettakin kun tulee aina, kuten just noi hampaat. Onneksi viime yönä sain nukuttua yhden neljän tunnin pätkänkin!

      Toivottavasti teillä viimein helpottaisivat nuo yöheräilyt, jaksaisi sitten päivistäkin nauttia paljon paremmin lapsen kanssa. Nyt kun on pimeä vuodenaikakin edessä... Tsemppiä!

      Poista
  3. Kiitos tästä muistutuksesta! Ja tsemppiä kovasti levottomiin öihin. Mun kokemuksen mukaan lapset välillä nukkuu levottomasti, syynä voi olla niin nälkä, hampaat, liikkumaan opettelu, eroahdistus, läheisyyden kaipuu, milloin mikäkin. Meillä vastaavassa tilanteessa ainoa keino oman jaksamisen kannalta oli perhepetiin siirtyminen, eli tyttö nukkui meidän välissä yöt. Auttoi kummasti, kun ei tarvinnut itse nousta kymmentä kertaa yössä. Huonona puolena perhepedissä on se, että lasta voi olla myöhemmin tosi vaikea saada omaan sänkyyn nukkumaan. Yhdessä vaiheessa (lapsi 9-12 kk) perhepeti myös meillä selvästi lisäsi levottomuutta öisin. Eli ihan varauksetta en perhepetiä suosittele, mutta meillä se tosiaan oli ainoa vaihtoehto. Nyt kun tyttö on 1 v 4 kk niin nukahtaa omaan sänkyyn, mutta sitten yöllä siirtyy taas meidän väliin :) Enää se ei tosin häiritse ketään osapuolta, vaan tällä hetkellä nukutaan kaikki ihan ok. Toivotaan että teillä soseiden alottaminen auttaa! Onneksi myös hyviä öitä mahtuu huonojen sekaan, niiden avulla jaksaa taas. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä Scarlet! Me aikuiset nukumme huomattavasti paremmin, jos poika on omassa sängyssään, joten siihen pyritään. Nostan kuitenkin usein aamuyöllä vauvan viereen juuri tuosta syystä, ettei sitten tarvitse enää nousta sängystä pois ja kyllä se helpottaa jaksamista. Totta tuo, että hyviä öitä tulee aina, meillä on ollut niitä parempia nyt kaksi putkeen, ihanaa! Ja luonnollistahan se on, että pieni ihminen tarvitsee yöllä paitsi ruokaa, myös turvaa ja läheisyyttä.

      Poista

Ilahdun kommentistasi!