keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Suosikkisävyjä

Jokaisella meistä on varmasti ne omat sisustuksen hyvän olon värit, joiden keskellä viihtyy. Minulla ne ovat jo jonkin aikaa pyörineet valkoisen, beigen, luonnonvalkoisen sekä harmaan sävyjen keskellä - ripaus mustaa pitää olla myös. Kauniit puupinnat täydentävät kokonaisuuden, tuovat lämpöä ja kodikkuutta. Puuta saisi olla meidän sisustuksessa tällä hetkellä enemmänkin. Minusta eri puulajeja voi sekoittaa ihan huoletta, tällä hetkellä varmaankin tammi ja koivu ovat minun silmääni ne kauneimmat.


Esmeraldan mainiossa blogissa oli viime sunnuntaina inspiraatiokuvia aivan upeasta Stadshemin asunnosta. Nämä ruotsalaiset kiinteistönvälityskuvathan ovat yleensäkin kauniita ja inspiroivia, mutta tämä kolahti aivan erityisen kovaa. Jotenkin tässä on jotain vähän erilaista ja monia sellaisia elementtejä, joista itse tykkään kovasti (ja joita meiltä jonkin verran löytyy nykyiselläänkin). Tuo tumma seinä on mielestäni tosi upea ja kiinnitin erityistä huomiota puunvärisiin taulukehyksiin, jotka tulevat kauniisti esille seinää vasten. Esimerkiksi valkoiset kehyksethän olisivat paljon kovemman näköiset. Lattian sävy on myöskin kaunis, aika ajaton. Ja tuollainen 50-luvun matalahko kaappi olisi haavelistalla. Ollaan monesti miehen kanssa puhuttu, että jotain tuon tyylistä pitäisi käydä etsimässä huonekalukirppareilta, mutta tilanpuute tässä kodissa on toistaiseksi toiminut esteenä suunnitelmien toteuttamiselle. Sekin on selvää, että tummanharmaata seinäpintaa tulee olemaan vähän reilummin meillä vielä joskus, sen verran paljon olemme tykänneet nykyiseen eteiseen valitusta tummasta tapetista.

kuva Stadshem

Ehdottomasti suosikkisävyihini kuuluu myös pikkumiehen hiusten väri. Hän on tainnut periä tuon lähes valkoisen tuuhean tukkansa isältään, joka oli myöskin pienenä ihan pellavapää. Kuinka pehmeät ja hyväntuoksuiset voivatkaan olla vauvan hiukset!


Ulkona paistelee aurinko ja me lähdetään pian muskariin. Kiva päivä tulossa! Me muuten aloitettiin eilen jonkin sortin unikoulu, tai lähinnä yömaidosta vierottaminen. Tunnin poika jaksoi huutaa täysin palkein siihen aikaan kun normaalisti saa maitoa, sitten sammahti ja nukkui yllättävän rauhallisesti loppuyön. Yö numero kaksi edessä, keräillään voimia...

Mitkäs teidän suosikkisävyt ovat?
Entäs löytyykö vinkkejä tuohon unikouluun?


P.S. Kyllä se vaaleanpunaisen kaipuu taisi olla vain ystävänpäivän aiheuttamaa. Ainakaan mitään tyynynpäällistä suurempaa vaaleanpunaista asiaa en tällä hetkellä haluaisi. ;)

4 kommenttia:

  1. Tosi kiva tuo kaappi laittamassasi kuvassa. Meilä on ollut jo monta vuotta tummansininen, iso sohva, jos tykkään edelleen ja samaa sävyä nojatuoli sekä verhot. Olohuoneessa on muuten pyökinväriset kalusteet, joihin oon totaalisen kyllästynyt. Mutta koska en olen mikään innokas sisustaja, olen "joutunut" katselemaan kalusteita edelleen vaan. ;) Valkoiset kalusteet himottaisivat, mutta en taida tähän kotiin kovinkaan isoa uudistusta edes alkaa tehdä. Vanhemmilta saadaan kauniita, vanhoja kalusteita, joten niiden ympärille haluaisin rakentaa tulevan kodin sisustusta.

    Ihana pellavapää ja niin komea tukka, kun vertaan meidän karvapäähän. :D Tsemppiä öihin! Mä vieroitin yösyömisistä vajaan 8 kk:n iässä, eka yö oli vaikeampi, mut sit helpotti. Edelleen kyllä heräilee öisin ja kun oli tuossa kipeänä niin sorruin antamaan hörpyt yöllä, mut yleensä vasta aamupuolella imetän niin nukkuu vielä pari-kolme tuntia sen jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, vanhemmilta saadut vanhat kalusteet kuulostavat todellakin odottamisen arvoiselta! Sellaista sisustusta ei voi ostaa valmiina kaupasta.

      Me ollaan nyt menty kaksi yötä ilman yömaitoa ja omassa sängyssä (yritetään samalla opettaa siihen ettei pääsisi joka yö meidän väliin) - vaikuttaa itse asiassa lupaavalta. Molempina öinä poika on jaksanut itkeskellä tunnin, viime yönä jo huomattavasti vaimeammin. Muuten onkin nukkunut yllättävän rauhallisesti - toki uusi lääkitys vaikuttaa varmasti myös siihen, että heräilee vähemmän. Mutta katsotaan, ehkä kirjoittelen tuosta unikoulusta vähän enemmän tännekin sitten jos/kun jotain tuloksia saadaan.

      Poista
  2. Ihana tuo teidän poika, hänellä näyttää olevan vielä vaaleammat hiukset kuin meidän tytöllä! :)

    Tuli tästä postauksesta mieleeni, että suomalaiset, ja pohjoismaalaiset ylipäätään, näyttävät suosivan sisustuksessa aika maanläheisiä värejä. Itsekin tykkään noista mainitsemistasi sävyistä, mutta asuttuani 2 vuotta pelkästään valkoinen-beige-tummanharmaa kokonaisuudessa olen nauttinut sisustuskuvista, joissa on uskallettu käyttää värejä. Tällä hetkellä omaan kotiin tosin riittää pienet värikkäät yksityiskohdat kuten kirjat, kukat ja tyynyt.

    Systemaattisesta unikoulusta ei ole itselläni kokemusta. Tyttö oppi sitten ajan kanssa itsekseen nukahtamaan ja vähentämään heräilyjä, ei oikein löydetty siihen mitään kikkakolmosia. Tosin edelleenkin hän nukkuu osan yötä meidän välissä, mutta eipä se haittaa, pääasia että kaikki nukkuvat ja muu on sitten hifistelyä :) Mutta eiköhän noi unikoulut ole useimmilla lapsilla toimivia, näin ainakin olen ymmärtänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, T on ihan platinablondi, saa nähdä kuinka kauan. :)

      Pohjoismaalainen sisustusmaku (ja myös pukeutumistyyli) on kyllä usein aika väritön, taidan olla siinä mielessä tyypillisen skandinaavisen tyylin kannattaja. Toisaalta ihailen ja saan energiaa paljon myös värikkäistä sisustuksista, esimerkiksi siskoni kodin oranssit ja punaiset seinät ovat ihanat.

      Saa nähdä miten tässä meidän unikoulussa käy. En usko että T oppii nukkumaan läpi yön heräämättä omassa sängyssään, mutta jos nyt ainakin siitä maitorumbasta päästäisiin eroon.

      Poista

Ilahdun kommentistasi!