keskiviikko 17. elokuuta 2016

Inspiraatio ja trendit nyt

Nyt mennään tämä viikko todella kovaa blogin ulkopuolella, mahtavan mutta myös aika hurjan jännän työprojektin parissa. Hässäkässäkin ehtii kuitenkin selata hiukan instagramia ja lukea valittuja lemppariblogeja. Inspiraatio ei ole koskaan pahitteeksi. 

Ja sieltähän sitä taas löytyi, inspiraatiota. Aina ihanasta Muoti mielessä -blogista bongasin Ellen upeat kuvat tanskalaisen stylistin Pernille Teisbaekin kodista ja halusin niistä yhden jakaa itsekin.

kuva: elledecoration.se

Tässä kuvassa on nyt niin trendikkäitä elementtejä! Sametti on kova sana tekstiileissä. Itsekin olen nyt täydentänyt meidän tyynyvarastoa ja vaihtanut olkkarissa puuvillatyynynpäälliset tällaiseen pehmeämpään tyyliin, nimenomaan vaaleaan murrettuun keltaiseen.  Jälkikäteen tajusin, että värivalintani olikin trendikäs - tuota sävyä ja materiaalia näkee nyt paljon. Ikeassa näytti olevan uutuutena jopa Hemnes-sarjan huonekaluja tässä keltaisen sävyssä. Pitääkin kuvailla meidän olkkaria keltaisessaan kun vain ehdin. Mutta eikö ole välillä hurjaa, miten sitä poimii trendeistä asioita omaan tyyliinsä ihan tiedostamattaan?

Paimentolaismatot ovat olleet pinnalla jo pari vuotta ja nyt niitä on jo joka toisen mattovalmistajan valikoimissa. Kauniitahan ne ovat, vaikka meille kotiin en tuollaista mattoa osaisi kuvitella. Juuri vähän vanhempaan taloon tai boheemimpaan tyyliin sopii kyllä ihanasti. Simppelit, nahkapäällysteiset nojatuolit (Fritz Hansen PK22?) aiheuttavat sydämentykytystä, samoin sävyihin kauniisti sopiva taide. Art deco-henkinen sohva on erittäin kauniin muotoinen ja väri nyt niin ajankohtainen tummansininen. Ja entäpä nuo värikkäät lasimaljakot! Huh, niiden paluuta en nähnyt tulevan... Nyt on varmasti trenditietoisten kirppiksillä käynyt yllättävä kuhina, kymmenen vuotta sittenhän noista piti päästä kiireesti eroon.

Ja jos saan vielä veikata, niin tummempi lattia palaa trendikartalle tulevien vuosien aikana. Uusissa taloissa tullaan varmasti näkemään vielä paljon vaaleaa lattiaa, mutta vanhojen talojen alkuperäisiä parketteja kunnioitetaan ja kunnostetaan - eikä enää välttämättä valkolakkauksella. Tässäkin Pernillen kodissa on järjettömän kaunis parkettilattia, joka pääsee oikeuksiinsa juuri tuossa tummemmassa sävyssään.

Mitäs te pidätte näistä trendeistä?

lauantai 13. elokuuta 2016

Sillä välin instassa


Blogini päivittyy välillä harvakseltaan, mutta instagram lähes päivittäin. Pieni muistutus siis teille, että sieltäkin puolelta minut löytää. Jaan arjen hetkiä ja sisustusjuttuja kuten täällä blogissakin, mutta spontaanimmin. Minut löytää nimellä @suvisillvan - päätin vaihtaa käyttäjänimeksi oman oikean nimeni.

Instagram on kyllä sellainen sovellus, joka on koukuttanut minut ihan täysin. Ihanan helppo käyttää ja ennen kaikkea visuaalisesti miellyttävä somekanava. Itse räpsin melkein kaikki kuvat puhelimellani, mutta ihaillen seurailen monia huikeita ammattitason kuvia postaavia tilejä.

Ainahan lisää inspiraatiota mahtuu elämään ja toivoisinkin saavani uusia seurattavia. Joten kiitos ja peukku ylös, jos vinkkaat kommenttiboksissa omasta instagram-tilistäsi.

Milloin muuten bloggeriin saataisiin emojit?! Kaipaako kukaan muu?  ;)

perjantai 12. elokuuta 2016

Paras tapa aloittaa viikonloppu

Onko taas jo perjantai? Mun piti niin kovasti ehtiä tehdä tällä viikolla se toinen asuntomessupostaus, mutta tapani mukaan olen ollut hirveä aikaoptimisti. Ja nyt haluan kirjoittaa viikonlopun aloituksesta, joten messut vielä odottakoot. 

Perjantaina työ- ja hoitoviikon päätteeksi on aika nuutunut fiilis. Järki sanoo, että liikunta ja ulkoilu ja terveellinen ruoka tekisi hyvää, mutta sydän vaatii käpertymään torkkupeiton alle muutamaksi tunniksi sipsipussin ja suklaalevyn kanssa. Juuri tällainen tilanne oli viime perjantaina kun olimme vihdoin koko perhe raahautuneet (siltä se vähän tuntui...) kotiin asti. Oli juuri satanutkin kaatamalla, leikkipuisto ja terassi märkänä, jääkaapissa valo ja paketti makkaraa. Olin itse tosi kovasti raittiin ilman tarpeessa, mutta tiesin, ettei juoksulenkki olisi sillä energiatasolla mahdollinen.



Ja siitä se ajatus sitten lähti.


Mitä jos lähdettäisiin retkelle?


Ja se oli ihan paras tapa aloittaa viikonloppu!


Ajoimme Hervannan ohi, Lempäälän rajalle paikkaan nimeltä Kirskaanniemi. Parkkipaikalta on reilun kilometrin matka aivan mielettömän kauniille nuotiopaikalle järven rannassa. Polku perille oli hieman vaikeakulkuinen, sillä se on täynnä isoja puunjuuria ja ne olivat sateesta märkiä, mutta Pikku-T selvisi polusta kuitenkin hienosti.


Lopulta emme edes saaneet vettä niskaan. Vaikka kotoa lähtiessä sää oli hämärän utuinen, niin metsässä sekin tuntui vain ihanalta. Ja todella kuvaukselliselta. "Iskä, odotetaan äitiä, sen täytyy kauheesti ottaa kuvia." Ja iltaa kohden tietysti kirkastui.


Kotona totesimme, että muutama tunti luonnossa teki äärettömän hyvää. Mitään hikiliikuntaa ei tietenkään tullut, mutta tasaista pientä liikkumista ja raitista ilmaa koko ajan kuitenkin. Nuotiotulen tuijottaminen käy terapiasta (kunhan sellaisen saa märistä puista lopulta tehtyä) ja pienen lapsen ihmettelyn ja mielikuvituksen maailma herää oikein eloon sieniä ja muita ihmeitä tutkiessa. Pää tyhjenee työasioista ja lauantaiaamuna herätessä tuntuu, kuin viikonloppu olisi kestänyt jo kauemminkin. Mieheni sanoin - näinhän se viikonloppu pitäisi aina aloittaa.