tiistai 28. tammikuuta 2014

Tiistai-illan inspiraatio

Mikäs olisikaan mukavampi päivä rentoutua kiireisen arkipäivän päätteeksi kuin inspiraatiokuvien selailu. Minulla on koneellani oma kansio inspiraatiokuville. On välillä mukavaa selailla kansiota ja huomata, miten tietyt teemat toistuvat ja samat kuvat miellyttävät kerrasta toiseen - kai se on sitä omaa makua. Osa kuvista on puolestaan sellaisia, etten ihan täysin ymmärrä miksi olen ne alunperin tallentanut. ;) Nyt kuitenkin vain niitä tämän hetkisiä helmiä, olkaapas hyvät.


Yllä oleva asunto on mielettömän kaunis, kiitos noiden upeiden ikkunoiden sekä kauniiden portaiden. Jostain syystä olen aika heikkona portaikkoihin, vaikka oikeasti asun itse hyvin mielelläni yhdessä tasossa. Tuossa sisustuksessakin on todella paljon minua miellyttäviä juttuja. Vaaleutta, harmaata ja beigeä, puun sävyjä sekä mustaa. Vilahtaapa tuolla pöydän toisella puolella myös musta DSW-tuoli, josta haaveilen "laivapöytämme" kaveriksi.


Tässä lastenhuoneessa on tosi kiva tunnelma. Värikkyys yhdistyy taustalla näkyvään hyvin harmoniseen ja mustavalkoiseen aikuisten makuuhuoneeseen hienosti. Lapsen tekemää taidetta on seinillä ja matto on tosi upea, muistuttaa yhtä omista haavematoistani (Hay Pinocchio). Pikku-T nukkuu vielä pinnasängyssä, mutta hänelle olisi kiva löytää seuraavaksi sängyksi joku tuollainen vanha yksilö.


Taas niitä haavemattoja... Design House Stockholmin Björk-matosta olen kirjoitellut ennenkin, se on ollut monella toivelistalla ja toistuu useissa inspiraatiokuvissani. Vaaleaa lattiaa vasten harmaa villamatto nahkakanttauksilla näyttää vain yksinkertaisesti tosi hyvältä!


Vaalea sohvakuva on ollut inpiskansiossani aika pitkään ja siihen aina palaan. Tässä viehättävät värisävyt, puun ja luonnonvalkoisen sekoitus. Tunnelma on rauhallinen ja kodikas, sellainen jossa viihdyn. Tiiliseinäkään ei omalla kohdallani olisi mikään negatiivinen juttu. Ei välttämättä juuri nyt trendikästä (enkä ehkä valitsisi enää noin vaaleaa sohvaa saati divaanimallia), mutta "minun näköistäni".


Sitten vielä yksi löytö inspiskansion uumenista. Hay Mega Dot - ja eikös muuten olekin ihan kuin meidän sänky? Kyllä tämä nyt viimeistään vahvisti hankinnan onnistuneeksi.

Mukavaa arjen jatkoa teille kaikille! Muistakaahan haaveilla. :)

kaikki kuvat: http://www.alvhemmakleri.se/ paitsi viimeinen, jonka lähdettä valitettavasti ei ole tallella

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Mega Dot

Nyt on sisustusvuosi 2014 startattu eli ensimmäinen kunnon hankinta tehty. Nimittäin me ostimme päiväpeiton! Meillä ei tähän asti ole ollut päiväpeittoa ollenkaan vaan sen virkaa on toimittanut jalkopäähän heitetty suuri torkkupeitto. Olen kuitenkin kaipaillut aina välillä kunnon laadukasta päiväpeittoa ja miettinyt sellaisen teettämistä, nimittäin tavallinen lattiaan asti ulottuva standardikoko on tuntunut liian raskaalta. Yksi kriteeri on myöskin ollut mattapinta, kaupoissa kun on tarjolla paljon himmeähohtoisia päiväpeittoa, mutta ne eivät ole minun makuuni. Nytpä ei kuitenkaan tarvitse asiaa enää miettiä, sillä se täydellinen päiväpeitto on löytynyt - Hay Mega Dot.


Tätä peittoa on saatavissa kolmessa eri koossa ja meidän sänkyymme sopiva on keskikoko eli 235x245 cm. Mielestäni kaunis puinen sängynrunko sekä matto tulevat hyvin esiin kun päiväpeitto ei ulotu ihan lattiaan saakka. 

Peitto on ostettu täältä Tampereelta Design Boulevard -sisustusliikkeestä. Aivan ihana, tanskalaiseen designiin erikoistunut putiikki, suosittelen piipahtamaan!


Mega Dotissa on kohollaan olevia palloja ja niiden välissä tiheää tikkausta. Peitto on tosi laadukkaan oloinen - sen kertoo jo se, miten helppo sitä on käsitellä. Peitto asettuu kuin itsellään paikoilleen pedattaessa sekä toisaalta on myös helppo taitella sivuun yöksi. Toinen puoli on tummempi ja toinen vaaleampi, joten myös puolipetauksiin tulee helposti syvyyttä ja näyttävyyttä. Me jätimme nyt vaaleamman puolen esille. Aika ryppyinen muuten vielä tämä peitto on, eiköhän nuo oikene ajan myötä - en todellakaan jaksa alkaa silittämään, heh.


Massiivipuinen sängynrunko sekä Ikean patjat ovat kolmisen vuotta vanhoja, graafiset verhot raikastivat ilmeen viime talvena, yöpöydän sekä uusia laadukkaita lakanoita hankin kesällä ja peitot ja tyynyt uusittiin juuri ennen joulua. Nyt kun on uusi päiväpeitekin, niin makuuhuone on kokenut kyllä aika kattavan päivityksen. Mutta mikäpäs sen parempi sijoituskohde kuin viihtyisä makuuhuone ja hyvät unet. 

Tuossa yöpöytäni päällä oli viimeksi Milk-valaisin, jonka onnistuin rikkomaan huolimattomalla huitaisulla. Kyllä harmittaa! Pitäisi tilata siihen uusi lasikupu... En uskalla kyllä sitä enää tuohon sijoittaa ja olenkin mietiskellyt uuden lukuvalon hankintaa. Yksi vahva vaihtoehto on Muuton Leaf -pöytävalaisin, myös Artemiden Tolomeo Mini on mietinnässä. Molemmat aika isoja hankintoja, joita ei noin vain toteuteta.. Vaikka design-valaisimiin olen kyllä valmis hieman satsaamaankin.


Kylläpäs nämä kuvat huutavat väriä... Taidanpä lähteä metsästämään kaapin uumenista värikkäämpiä tyynyjä. Mega Dot:ia valmistetaan muuten myös monissa herkullisissa väreissä, ajattelin että joskus voisi hankkia tälle pariksi värikkäämmän version vaikka lapsen sänkyyn tai mahdolliseen vierashuoneeseen.

Rentoa sunnuntain jatkoa!

lauantai 25. tammikuuta 2014

Koskipuistossa

Niinhän siinä sitten kävi, että kun minä ehdin kamerani kanssa keskustaan, niin uskomattomat winter wonderland -säät olivat jo ohi. Alkuviikolla nimittäin olin ilman kameraa liikkeellä ja näkymät koskelle olivat henkeäsalpaavan upeat. No, puolensa kaikessa. Kun pakkasta ei ollut enää pariakymmentä astetta, päästiin shoppailun ja syömisen lomassa myös mainioon Pikku Kakkosen puistoon, josta T tykkää tosi kovasti.


Olen lukenut monesta blogista Bloggerin kuvanlaatuongelmista eli siitä, että hyvät kuvat muuttuvat ihan pikselimössöksi kun ne lataa tänne. Näemmä nyt nämä haasteet ovat kohdanneet tämänkin blogin - alimmainen kuva ei nimittäin ollut todellakaan tällainen mössö alun perin. Tylsää.

Tehtiin muuten kaupunkireissulla yksi todella onnistunut hankinta kotiin, siitä lisää huomenna. :)

perjantai 24. tammikuuta 2014

Meidän juttu


Musiikki on alkanut kiinnostaa T:tä koko ajan enemmän. Hän tapailee monia lauluja ja kuuntelee mielellään kun soitan pianoa. Hetket pianon ääressä ovat sellaisia äidin ja pojan omia hetkiä, meidän juttu. T katsoo haltioissaan kun soitan, vaikka piano on epävireessä (kukakohan tilaisi virittäjän...) ja soittajankin taidot vähän ruosteessa. ;)

maanantai 20. tammikuuta 2014

Hetki

Sain hetken vangittua. Pieni ihminen niin keskittyneenä, ettei edes huomannut kuvaajaa. Leikkivä lapsi on kauneinta mitä on.


Huoltoajoneuvoilla on pitänyt kiirettä. Eniten tarvitaan aura-autoa, mutta myös piipaa-auto rientää paikalle tarpeen tullen ja roska-auto käy tietenkin säännöllisesti. Samalla kuuluu innostunut selostus, jotta ei jää äidillekään epäselväksi, mikä auto milloinkin on kyseessä. Minun pieni autospesialistini.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Yksityiskohtia

On taas kiva kuvailla yksityiskohtia kun valoa riittää. Talven sävyt ovat ihan lemppareitani sisustuksessa. Mikäs sen kauniimpaa kuin lumi ja aurinko, ne työntyvät ikkunoista sisään huikeassa kauneudessaan. Olohuoneen seinän puukoristeeseen olen muuten ollut tosi tyytyväinen. Etsin pitkään uutta taulua, mutta nyt en tippaakaan kaipaa sellaista.


Kirpeää sunnuntaita!

lauantai 18. tammikuuta 2014

Taaperon taidetta

Päiväkodissa taiteillaan paljon ja teoksia odottaa tasaiseen tahtiin lokerossa. Tästä syksyisen värimaailman vesiväritaiteilusta tykkäsin niin paljon, että päätin hankkia siihen kehykset. Paikka löytyi pikkuhuoneesta, joka toimii pienimuotoisena työnurkkauksena sekä T:n makuuhuoneena.


Isoisoisän laivasta peräisin oleva vanha pöytä on mielestäni yksi kauneimpia huonekalujamme. 



Siivottiin pikku-T:n kanssa kyntteliköt säilöön. Muutenkin supervaloisa lauantaipäivä sai minut heilumaan rätin kanssa pitkin kämppää. Ulkonakin käytiin, mutta kovin pitkään siellä ei näillä pakkasilla viihdy.


Ah, ihana valo!

maanantai 13. tammikuuta 2014

Helpotusta kuivuuteen

Onko täällä muita, jotka kärsivät talvisin kuivista silmistä? Itselläni on aina ollut herkästi kuivuvat silmät. On aika kiusallista kun silmät polttelevat, kutiavat, punoittavat ja tuntuvat väsyneiltä. Monet kosteuttavat silmätipat on kokeiltu, mutta nyt olen viimein löytänyt valmisteen, josta on apua.


Törmäsin näihin Omega 7 Kaksoistyrniöljykapseleihin etsiessäni netistä apua kuiviin silmiini. Suomessa tehtyjen tutkimusten (lisätietoa mm. täältä) mukaan tämä valmiste auttaa kuivia silmien limakalvoja voimaan paremmin ja hillitsee kuivasilmäisyyden aiheuttamaa jonkinasteista "tulehdustilaa". Aluksi kapseleita otetaan 4 päivässä ja kuukauden tehokuurin jälkeen määrää voi pienentää.

Omalla kohdallani helpotusta silmissä tuntui jo muutamassa päivässä. Nyt takana on useampi kuukausi ja olen edelleen supertyytyväinen. Silmäni voivat hyvin jopa pakkasilla ja päätetyöskentelyssä. Kaupan päälliseksi sain myös paremmin voivan ihon. Olen ajatellut, että talvisin hilseilevä ja kutiseva iho on asia, jolle en voi mitään - muuta kuin etsiä yhä parempaa ja toimivampaa kosteusvoidetta. Olin nimittäin kokeillut jo lisätä ruokavaliooni enemmän öljyjä ja jopa öljytä ihoani kosteusvoiteiden sijaan (mikä oli välillä hieman sottaista puuhaa). 

Nyt ihoni voi kuitenkin paremmin kuin pitkiin aikoihin ja pystyn jopa sheivaamaan sääriäni ihan normaalisti, välillä talvisin kun se on ollut melkein mahdotonta siitä seuraavan piinallisen kutinan takia. Pienenä miinuksena myös kasvojen iholle on tullut ehkä muutama näppy enemmän, mutta toisaalta pintakuivuus on vähentynyt ja ihon sävy on tasaisempi. Eli en valita.

Meidät on totutettu hakemaan vastauksia ihon ongelmiin ulkopuolelta eli juurikin etsimään sitä parempaa kosteusvoidetta. Vaikka luonnollistahan on, että nautittu ravinto ja tällaiset ravintovalmisteet saattavat ajaa saman asian, paljon enemmänkin. Ehkä tämä ei ole jokaiselle se oikea tuote tai vastaus limakalvojen sekä ihon kuivuusongelmiin, mutta ainakin itse aion jatkossakin vierailla luontaistuotehyllyillä ja lukea tutkimustuloksia niihin liittyen ennen kuin menen ostamaan jälleen yhden uuden kosmetiikkapurnukan.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Viikonloppuherkku: Risotto

Viikonloppuisin on kiva tehdä hyvää ruokaa, jotain hieman arjen kokkailuista poikkeavaa. Yksi meidän perheen suosikeista on risotto, joka sopii niin lisäkkeeksi esimerkiksi paistetulle kalalle ja vihanneksille kuin ruuaksi ihan sellaisenaankin. Useimmiten risottoihimme tulee sieniä ja/tai katkarapuja, myös parsa sopii erinomaisesti kun sitä taas kaupoista saa.

Kovin kuvauksellinen ruoka tällainen haalean vaalea risotto ei ole, mutta maultaan sitäkin parempi.



Pikku-T rakastaa risottoa ja ylipäätään kaikkea ns. parempaa ruokaa. Punaviini- ja valkoviinikastikkeet ovat hänen suuressa suosiossaan. Arkena T syö hyvin vähäsuolaista ja terveellistä ruokaa (kuten me vanhemmatkin), joten viikonloppuherkut sallittakoon.


Ja näin se valmistuu:

- Kuumenna litra kasvislientä kiehuvaksi kattilassa (meidän suosikki on Maggi Fond Cups) ja pidä liemi koko ajan kiehuvana.

- Pilko 1 iso sipuli (sekä halutessa 1 valkosipuli) ja kuullota voi-öljyseoksessa kasarissa. Kun sipuli on muuttunut läpikuultavaksi, lisää 2,5 dl risottoriisiä ja kuullota sekin läpinäkyviksi "helmiksi". Riisi ei siis saa saada väriä pintaan.

- Kaada riisin joukkoon 2 dl valkoviiniä ja sekoita kunnes neste on imeytynyt. Lisää tämän jälkeen riisin sekaan kiehuvaa kasvislientä noin desilitra kerrallaan. Sekoittele ja odota, kunnes neste on imeytynyt ennen kuin lisäät seuraavan satsin. Kun kaikki neste on käytetty ja imeytynyt niin, että risotto on kuitenkin vielä pehmeän valuvaa, tarkista että riisi on sopivan al dente eli kypsää ja pehmeää, mutta vielä suutuntumaa jäljellä.

- Lisää joukkoon reilu desilitra hienoksi raastettua parmesan-juustoa sekä kunnon nokare voita ja pyöräytä ne sekaan. Lisää myös mahdolliset sienet / ravut tms., jotka on esipaistettu erillisellä pannulla. Risotto on valmista nautittavaksi valkoviinin ja hyvän seuran kera!

 
Tästä määrästä riittää hyvin lisäkkeeksi neljälle tai pääruuaksi kahdelle aikuiselle. Sen verran maukasta nimittäin tulee, että kannattaa varata tarpeeksi. :) 

P.S. Jos teillä on hyviä risottovinkkejä, niin otan niitä enemmän kuin mielelläni vastaan.

P.P.S. Vihdoin lunta, jee! Blogit varmasti täyttyvät lumisista kuvista lähipäivinä, enkä taida itsekään malttaa jättää kameraa kotiin kun lähdetään pian ulkoilemaan.

lauantai 11. tammikuuta 2014

Paulin valopallerot

Sain heinäkuussa äidiltä Nizzan-tuliaisina La Case de Cousin Paul -valopallerot. Olin itse asiassa toivonut jotain valko-harmaa-yhdistelmää, mutta äiti valitsi hyvin vaalean beigeä ja valkoista sisältävän sarjan. Tosi hyvä valinta kyllä, sillä näillä vaaleilla palloilla on hyvä valoteho (vaikka näistä kuvista se ei välitykään). Nyt talvikaudella pallerot ovat roikkuneet makuuhuoneen ikkunassa valaisten kauniisti makuuhuoneen. Siellä ei oleilla päivisin, mutta tykkään silti pitää jotain pientä tunnelmavaloa sielläkin, ettei huone ihan pimeänä ole. Samalla tunnelmalliset pallot näkyvät niin ulos kuin sisälle olohuoneen ja eteisen suuntaan.


Olohuoneen suunnalta eteiseen tultaessa palloteema toistuu molemmissa makuuhuoneissa. Kuvassa näkyy hyvin, miten voimakkaat varjot pikkuhuoneen katossa roikkuva pallovalaisin tekee seinille. Syksyllä hankittu kenkäkaappi on ollut muuten ihan ykkönen, sinne mahtuu hyvä määrä tavaraa ja eteinen pysyy paljon siistimpänä. Vaikka eihän näillä kuratalvikeleillä varmaan yhdenkään lapsi- tai koiraperheen eteinen varsinaisesti ilo silmälle ole ollut.


Pallerot toimivat myös hyvin rykelmänä, esimerkiksi tässä hedelmäkulhossa tai vaikka ison lyhdyn sisällä. Sellainen suuri talon mallinen lyhty onkin ollut haaveissa, ehkä ensi jouluksi jos keksin sellaiselle hyvän paikan. Sinne sisälle voisin kokeilla näitä valoja.


Meillä on vielä valosarjat esillä, vielä ei ole ollut mitään vimmaa saada kotia keväisemmäksi. Mutta tiedän, että jonain valoisampana kevättalven päivänä se tapahtuu: kaikki on pakko saada raivata pois. Samalla taidan jemmata myös nämä Paulin pallerot, vaikka nämä eivät varsinaiset kausivalot olekaan. Nehän voi sitten ottaa esiin koska vain siltä tuntuu. :)

tiistai 7. tammikuuta 2014

Kysely designin ystäville!

Serkkuni Sanna opiskelee neljättä vuotta muotoilua ja tekee opinnäytetyötään suomalaiselle BeDesignille. Heidän kauniit tuotteensa ovatkin varmaan monille blogimaailmaa seuraaville tuttuja. Nyt Sannan tehtävänä on suunnitella mahdollinen uusi sisustusesine kyseiselle merkille ja siinä hän tarvitsee hieman sinun apuasi. Jos siis ehdit käyttää ajastasi muutaman minuutin, niin kysely löytyy täältä, KLIK.

 
Kysely sai minut ajattelemaan, mitä hyvä muotoilu tarkoittaakaan. Ennen kaikkea se on mielestäni toimivia ja pitkäikäisiä tuotteita, arjen toimivuutta ja estetiikkaa. On ilo säilyttää kauniisti tuiki tavallisia tuotteita, kuten suodatinpusseja tai vanupuikkoja. Hyvä design ei siis todellakaan ole mitään koriste-esinegalleriaa vaan arjen käyttöön sopivia monikäyttöisiä tuotteita. Myös huollettavuus on tärkeää, esimerkiksi Kivi-tuikkujen konepestävyys on erinomainen juttu enkä varmaankaan käyttäisi niitä niin monipuolisesti ilman tätä mahdollisuutta.


Olen niitä ihmisiä, jotka tykkäävät hankkia tiskiharjan kaakeleihin sointuvassa värissä, vaikka merkki sitten olisikin ihan vain Rainbow. Myös lapsen tuotteet voivat olla kauniita ja sisustukseen sopivia, esimerkiksi Marimekon tabletti on päivittäisessä käytössä taaperon ruokailuissa. Fanaattinen en tämän asian suhteen ole - joskus mies ostaa kuviollista wc-paperia ja kyllä mä senkin kestän. ;) Mutta mielummin sitä aina hankkii arkisetkin tuotteet estetiikan tajua kunnioittaen.


Meiltä löytyy niin arvostettuja ja ikivihreän maineen saavuttaneita design-klassikoita kuin uudemman muotoilusukupolvenkin poimintoja. Molemmissa on puolensa. Klassikot ovat usein jo paikkansa lunastaneet: jos jakkara on näyttänyt 70 vuoden ajan modernilta vuodesta toiseen, voi olla varma, että se on pitkäikäinen hankinta eikä mene pois muodista koskaan. Toisaalta uudempi design on monesti yllätyksellisempää ja uniikimpaa. Klassikoitahan on jo myyty melkoinen määrä, eli niitä tulee aika usein myös vastaan eri paikoissa. Vasta aika näyttää, mitkä uuden muotoilun tuotteet saavuttavat tulevaisuuden klassikoiden aseman.



Kiitän Sannan puolesta kaikkia kyselyyn vastaajia lämpimästi! Sannan blogin löydät täältä: www.lily.fi/blogit/sanph

maanantai 6. tammikuuta 2014

Loppiaismietteitä

Viimeistä vuodenvaihteen juhlapyhää viedään, huomenna koittaa paluu päiväkoti- ja työarkeen meidän(kin) perheellä. Siivosin varsinaiset joulukoristeet aamulla pois, tosin kynttiläkausi jatkuu vielä ja valosarjatkin saavat jäädä tätä ikuista pimeyttä pehmentämään. Kataja voi myöskin erinomaisen hyvin, joten en näe mitään syytä luopua "joulupuusta".


Näin arkeen paluun ja uuden vuoden kynnyksellä sitä tulee pohdittua, mitä kaikkea haluaisi omassa elämässään muuttaa tai tehdä paremmin. Minulla on ainakin todella paljon odotuksia tälle vuodelle.


Haluaisin tehdä useamman ulkomaanmatkan, toteuttaa monia sisustusunelmia, lukea enemmän, liikkua monipuolisesti, huoltaa lihaksiani käymällä hierojalla, valmistaa ruokaa enemmän alusta asti tuoreista raaka-aineista, ylläpitää soittotaitoani, käydä useammin isovanhempien luona, pitää aktiivisemmin yhteyttä perheeseen ja ystäviin, ottaa parempia valokuvia, hoitaa työni erinomaisesti, olla äitinä enemmän läsnä, löytää laatuaikaa parisuhteelle... Niinpä niin. Enemmän, lisää, paremmin, laadukkaammin. 


Samalla pitäisi muistaa miettiä, mistä on valmis luopumaan - mitä aikoo tehdä aiempaa vähemmän. Niitä asioita onkin paljon vaikeampi keksiä. Minä voisin roikkua vähemmän netissä ja käyttää vähemmän aikaa siivoamiseen ja jynssäämiseen, kaiken ei tarvitsisi aina olla tiptop kotosalla. Toisaalta nautin puhtaasta kodista, se on todella tärkeä asia rentoutumisen kannalta. Ja tämä pikku blogi - en vain millään haluaisi tästäkään harrastuksesta luopua tai tehdä tätä yhtään vähemmän. Tiedän nyt jo valmiiksi, että nämä asiat ovat ja pysyvät - netti sekä tiskirätti. Ja että tulen käyttämään puolivalmisteita ruuanlaitossa tänäkin vuonna.


Pyrkimys parempaan on toki hyvästä, mutta on myös hyvä miettiä, mikä on tällä hetkellä hyvin, mitkä asiat eivät kaipaa muutosta. Esimerkiksi vielä pari vuotta sitten säännöllinen syöminen oli minulle haaste, nyt siitä on tullut arkipäivää ja täysin rutiinia. Enää en siirrä ruokailuja ja syön kiireessäkin kunnolla, samalla voin hyvin. Myöskin liikkuminen on rutiini, joka on muotoutunut elintärkeäksi vuosien varrella. En käy jumpissa enää joka päivä kuten joskus opiskeluaikoina, mutta en pysty millään pysymään poiskaan saleilta. Myöskin unen riittävästä määrästä pidän kiinni, vaikka se pikkulapsiperheessä onkin joskus järjestelyn takana. Eli ruoka, liikunta ja uni ovat kunnossa - siinä on jo ihan hyvä pohja, jolle rakentaa.


Pieni lapsi pitää omalta osaltaan huolen siitä, että prioriteetit ovat kohdillaan. Töistä lähdetään kotiin ajoissa ja ulkoilemaan mennään toden totta silloinkin kun jäistä tihkua on satanut harmaalta taivaalta jo monta päivää putkeen. Halitaan usein ja ihaillaan omaa napaa. Ja kaikki piipaa-autojen äänet ovat erityisen tärkeä kuunnella sekä paikantaa (bongaa yksi lelu-sellainen myös kuvasta). Kaikkein tärkeintä on kuitenkin nauru ja hassuttelu. :)

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Kuplat saa jäädä

Tilasin viime viikonloppuna sen haaveilemani Secto Designin Puncto-valaisimen Finnish Design Shopista. Valaisin saapui ja kädet täristen sovitteli tietysti heti ihanuutta kattoon - vain todetakseni, että se ei tällä kertaa ollut etsimäni valaisin. Kuvia ei tullut siinä hässäkässä valitettavasti napsittua, mutta minulla oli siskoni makutuomarina ja tuomio oli selkeä.

Tämä Yki Nummen Kuplat on valoteholtaan meidän keittiöömme paljon parempi, koska kaipaamme hyvää yleisvaloa. Sitä Kuplat tarjoaa kiitettävästi, valon suuntautuessa niin alas kuin sivuille ja ylöskin päin. Lisäksi Kuplat on ihanteellinen lukuvalo, koska leveän alareunansa ansiosta se ei pääse häikäisemään pöydässä istujaa. Valaisin on ilmeeltään ja mittasuhteiltaan myöskin meille tähän nykyiselle paikalle paremmin sopiva. Huonona puolena on kyllä edelleenkin se, että akryylikuvun pinnalta pölyt saa pyyhkäistä päivittäin. 

Joskus näinkin... onhan se mukava huomata, että on aiemmin onnistunut tekemään hyvän hankinnan ja onneksi hutiostoksetkin ovat sallittuja, palautusoikeus kun on olemassa.


Vasemmanpuoleinen kuva on lokakuulta ja oikeanpuoleinen lähes vuoden takaa, maaliskuulta. Tuossa vanhemmassa kuvassa näkyy vielä meidän vanha ruokapöytä (ja vanha läppärini myös). Kylläpäs se näyttääkin oudolta. Jotenkin tämä nykyinen Artekin pöytä on niin kotonaan tässä meidän keittiössä - sen ääressä nytkin istun - että tuntuu kuin se olisi ollut tässä aina.

Oletteko te tehneet hutiostoksia aleista vai pelkkiä nappihankintoja?

lauantai 4. tammikuuta 2014

Tuoksuista

Varmaan kaikilla liittyy tuoksuihin paljon muistoja. Niin minullakin. Ekat treffit, erityisen kuuma kesä, opiskelujen aloitus, vaihtariaika... tuoksujen kautta jo melkein unohtuneisiin fiiliksiin pääsee hämmentävän voimakkaasti uudestaan. Vaikka tuoksumuistot ovat ihania, niin ne ovat myös haikeita ja vanhoihin tuoksuihin on usein vaikea palata. 

Lacoste Pour Femme edp tekee tässä poikkeuksen. Olen käyttänyt tätä tuoksua ensimmäisen kerran jo kymmenisen vuotta sitten, pitänyt välillä taukoa ja ostanut sitten uuden pullon. Nyt tuntui taas hyvältä palata vanhaan tuttuun tuoksuun, josta olenkin saanut aika paljon kehuja. Kai se vain taitaa sitten olla niin, että tämä on se minun "signature" tuoksuni. Tykkään jopa tuosta pullon hyvinkin pelkistetystä ulkomuodosta!


Tuoksujen käyttäjänä olen aika varovainen ja minua miellyttävät vain harvat tuoksut. En pysty ostamaan yhdellä kokeilukerralla tuoksua vaan sitä pitää käydä suihkuttelemassa useaan otteeseen. Aika monet tuoksut valitettavasti "alkavat tökkiä" ja olenkin usein myynyt tuoksujani eteenpäin. Mielummin hajusteetonta kuin tuoksu, jossa en tunne oloani 100 % hyväksi! Äitiysloman aikana tuli käytettyä hyvin vähän mitään tuoksuvia tuotteita, mutta nyt töihin paluun myötä päivittäinen hajuvesi on palannut rutiineihini.  

Omistan tällä hetkellä kolme hajuvettä ja ne riittävätkin enemmän kuin mainiosti. Thinking of you -tuoksun sain siskoltani kesällä lahjaksi. Flora by Gucci puolestaan on lahja mieheltäni. Käytän sitä lähinnä juhlissa, esimerkiksi häissäni minulla oli tämä tuoksu ylläni. Tätä riittää yksi suihkaus, joten tuoksu on huvennut todella hitaasti. Omistan myös siihen kuuluvan vartalovoiteen, jota tulee käytettyä oikeastaan useammin kuin itse parfyymia.


Millaisia tuoksujen käyttäjiä te olette?