torstai 4. huhtikuuta 2013

Kymppi

Heippa, mä olen T ja ikää mulla on 10 kuukautta. Olen siis jo aika iso poika ja osaan tehdä tosi monia juttuja. 

Yleensä mun päivät alkaa kello seitsemän maissa, jolloin herään sängyssäni virkeänä ja alan huudella. Isä tai äiti hakee mut niiden sänkyyn vähän painimaan ja peuhaamaan ja sen jälkeen saan maitoa, joka maistuu aina tosi hyvältä. Iskä lähtee töihin ja me jäädään äidin kanssa touhuilemaan kotiin. Tosi usein autan äitiä kotihommissa, esimerkiksi pyykeissä ja tiskikoneen tyhjennyksessä. Syön myös aina reippaasti puuroa, se on herkkua.



Jossain vaiheessa kaikkien kotitöiden jälkeen alkaa hirveesti väsyttää ja menen nukkumaan pariksi tunniksi. Päikkäreiden jälkeen onkin hyvä syödä lounasta ja leikkiä. Mun lempparileluja on esimerkiksi palapeli ja narusta vedettävä veturi. Tykkään myös kaikista kipoista ja kulhoista ja availen kaikkia mahdollisia laatikoita tosi näppärästi pikku sormillani. Äiti aina sanoo, että mun tahmatassujen jälkiä on joka paikassa, mut en mä vaan mitään oo huomannut.


Yksi mun uusimmista hienoista taidoistani on kärryllä ajaminen. Olen kehittynyt tosi taitavaksi siinä ja osaan ehkä jo vähän ohjatakin. Aika usein kuitenkin törmään johonkin esteeseen ja sitten huutelen äitiä apuun. Kuskaan kärryssä aina kirjoja ja leluja ja milloin mitäkin, mut sitten aina välillä mua alkaa ihan hirveesti ärsyttää ne kaikki tavarat siellä ja päätän tyhjentää kärryn.


Mulla on aika monia kirjoja ja osaan lukea niitä tosi hyvin, etenkin potalla istuessa. Tiedän kaikki hyvät kohdat ulkoa ja parasta juuri tällä hetkellä on eläinten äänet, joita etenkin iskä matkii tosi hauskasti. Tiedättekö te mitä kalat sanoo? Mua aina naurattaa kauheesti kun isä tekee sen, se on "puli puli puli puli". Taitaa vähän juksata.


Välillä mä katselen ikkunasta ulos ihan muuten vaan. Siellä menee usein ohi koiria ja kävelijöitä ja autojakin. Me myös käydään äidin kanssa joka päivä ulkona lounaan jälkeen - kaupassa tai postissa tai kävelyllä muuten vaan. Välillä mennään leikkipuistoonkin, mutta siellä on vielä vähän liikaa lunta. Ja aina jonain päivinä on muskaripäivä. Ulkoilun jälkeen saan välipalaa ja sitten mua alkaa taas kamalasti väsyttää. Usein nukunkin iltapäivällä vielä toiset kahden tunnin unet.


Isä tulee yleensä kotiin töistä niihin aikoihin kun mä heräilen toisilta päiväunilta. Se on mahtavaa ja konttaan aina nopeesti halaamaan! Iskän kanssa me leikitään tosi paljon kaikkia paini- ja piiloleikkejä. Iskä ei laula mulle niin kuin äiti, mutta se on muuten tosi hauska tyyppi.


Joskus samoihin aikoihin kun tulee Pikku Kakkosen tunnari telkkarista, me syödään taas ruokaa. Saan omaa ruokaa ja aika usein maistan myös isän ja äidin lautaselta, mutta niiden ruuat on kamalan pahoja. Ruuan jälkeen me saatetaan olla vaan kotosalla tai sitten lähteä vaikka ajelemaan autolla jonnekin. Olen niin iso, että mulla on uusi isojen poikien istuin meidän autossa. Siinä on tosi kiva matkustaa, koska mä näen koko ajan ulos ikkunasta. Ennen äiti usein matkusti mun vieressä takapenkillä, mutta nyt ei enää tarvitse, koska mulla on niin kivaa uudessa tuolissa.


Vesi on mun lempparijuttuja ja kaikenlaiset pesut on parhaita hetkiä päivässä. Onneksi mä sotken paljon, niin pääsen myös usein pesulle. Tuntuu tosi hauskalta kun vesi valuu sormien välistä ja silloin mua aina kauheesti naurattaa. Kokeilkaa vaikka!


Huh, aika touhukkaita nää mun päivät! Illalla saan puuroa ja mulle laitetaan sellainen pehmeä haalari päälle. Sen jälkeen alkaa aina ihan kamalasti nukuttaa. Olen yleensä unten mailla joskus puoli yhdeksältä ja osaan nukahtaa tosi hienosti omaan sänkyyn, vaikka itse sanonkin.


Kertokaa tekin jotain teidän päivistä!

18 kommenttia:

  1. Voi, miten ihana juttu ja suloinen pellavapää!! Kylläpä osaat jo tosi paljon kaikennäköistä ja hirmu kivalta vaikuttavat sun päivät! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllähän sitä kahdet päikkärit kelpais itse kullekin. ;) Mulla äitinä on kyllä nyt aika luksusta, koska saan joka päivä nukkua tirsat pojun kanssa, jos siltä tuntuu.

      Poista
  2. Tutunkuuloista touhua. :) Meillä vaan ei rytmi ole ihan täsmällinen, vaihtelee vähän miten tyttönen herää. Herää niin kauhean aikaisin, joten otan aamulla yleensä viereen ja nyt on alkanut nukahtaa siihen. Kahdet parin tunnin päikkärit yleensä nukkuu täälläkin. Nyt ollaan isomman tytön kanssa lenssussa, joten ulkoilu on jäänyt vähiin, pikkutyttö kyllä nukkuu vielä ulkona, joten hän saa sentään osansa raikkaasta kevätsäästä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No meillä rytmi on aikalailla noin täsmällinen vain jos ollaan kotosalla. T nukkuu nimittäin sisällä noita pitkiä päikkäreitä, mutta rattaissa harvemmin. Jos ollaan vaikka jossain kaverin luona / kaupungilla, niin rytmi on toki hieman erilainen. Tuossa pari viikkoa sitten T heräsi joskus viiden-kuuden maissa, mutta nyt onneksi on vähän maittanut uni taas pidempään.

      Pikaisia paranemisia funssasta sinulle ja tytölle!

      Poista
  3. Aivan ihana postaus! Meilläkään ei ole ihan yhtä hyvin rytmitettyjä päivät, mutta paljon samaa kuin meidän 11 kk:n kanssa. Aurinkoisia päiviä teille!
    -ilona-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ilona ja samoin sinne! Tänään olikin ihan huikean keväinen päivä jo.

      Poista
  4. Hyvä T, ootpa taitava ja ihana poika! :)

    "Meillä herätään aamuisin klo 6.30 heti, kun isi on lähtenyt töihin. Herään aina yhtä aikaa äidin ja isoveljen kanssa. Joskus saatetaan vähän aikaa pötkötellä yhdessä, mutta yleensä noustaan heti ylös, koska jostain syystä me riitaannutaan kauhean helposti sängyssä. Äiti väittää, että jos oon syönyt yöllä tissiä, en tarvi aamulla ensimmäiseksi tissiä. Mun mielestä se ei voi mennä noin.

    Siinä taitaa olla äidille aika paljon puuhaa, että saa kolme ihmistä päivävaatteisiin. Mun pitää usein odotella yksin sängyssä, kun äiti pukee isoveljen ja itsensä. Sitten kuulen Pikku Kakkosen, mutta en pääse katsomaan, koska mua viedään pesulle. Päivävaatteissa liityn usein isoveljen telkkarijengiin, ja äiti tekee sillä aikaa aamupalaa. Ai niin, tänään olen vielä vähän kipeä ja hauskuutin äitiä kakkaamalla puhtaat päivävaatteet täyteen soosia. Onneksi en enää joudu ottamaan niitä pahoja lääkkeitä.

    Aamupalalla syön puuroa ja hedelmäsosetta. Isoveli ja äiti syö mitä milloinkin. Mä oon kuulemma parempi syömään kuin mun isoveli. En usko, koska mä olen vasta 8 kk (itse asiassa huomenna) ja mun isoveli on jo 3,5 v. Puuron jälkeen saan lopultakin sitä tissiä! Joskus harvoin mulla on sellainen heikko hetki, että saatan hetkeksi ummistaa silmiäni tissin jälkeen. Jos en viitsi, lähden lattialle leikkimään. Osaan ryömiä ja harjoittelen konttausasentoa. Syön mieluiten isoveljen muovieläimiä ja -työkaluja. Puiset junaradan palat maistuu aika erilaiselta. Vauvanlelut on usein vähän tylsiä. Ketähän varten ne on?

    Isoveljen aamupuuhissa menee kauan aikaa, kun siltä pitää pestä hampaatkin ja se hengittää jotain ihme tötteröä (astmapiippua babyhalerilla, äidin huom.). Ehdin siis imeskellä tosi paljon leluja siinä ajassa.

    Jos meillä on ollut tosi aikainen aamu, haluan vielä kerran tissiä ennen kuin lähdetään ulos. Leikkipuistoon mennään usein kymmeneksi, mutta kerhoon mennään jo yhdeksäksi. Usein mennään vaunuilla, mutta joskus autolla. Mun veli jää sinne, ja mä jään äidin kanssa. Joskus käydään asoilla ja joskus vain mennään kotiin.

    Musta ei oikein tiedä, milloin torkahdan ja milloin mulla on nälkä. Joskus saatan syödä lounaan puistoaikaan ja ruveta jo vaunuissa päiväunille, mutta joskus syön lounasta vasta veljen kanssa puiston jälkeen ja laitan vasta sitten nukkumaan. Mun veli ei yleensä nuku päiväunia, ja se hermostuttaa äitiä. Päiväunien jälkeen syödään välipalaa. Mulla on pakottava tarve päästä lattialle tonkimaan kaikkia juttuja. Yleensä saan tonkia aika rauhassa, koska äidillä on kuulemma kotihommia ja sen pitää tehdä ruokaakin.

    Kun isi tulee töistä, me nähdään se vasta eka kertaa sille päivälle. Oon silloin tosi iloinen! Sitten syödään yhdessä. Ilta meneekin siinä, että me köllötellään ja leikitään isin kanssa lattialla. Oon aina mukana isin ja veljen leikeissä. Joskus kyllä jään isin kanssa kahdestaan, jos äiti ja veli lähtevät jonnekin.

    Mä pääsen aina ekana iltapesulle. Sitten syön iltapuuroa. Mun veli tykkää, että äiti lukee iltasadun, joten mäkin kuulen sen aina, kun syön silloin yleensä aina tissiä. Joskus nukahdan, kun on niin pitkä satu, mutta joskus yritän huutaa niin kovaa, että ymmärtäisivät jo lopettaa tylsän sadun. Mulla on kyllä omiakin pehmokirjoja, mutta en aina jaksa lukea niitä enää illalla. Voin kertoa teille yhden jutun, jota mun veli ei tiedä: se nukahtaa aina ennen mua, hahhahhaa!"

    Neiti E, 8 kk (huomenna)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihanaa Tuikkuli, sä otit kopin!

      Teillä on kyllä menoa ja meininkiä varmasti kahden pienen kanssa. Ihana pieni tyttö neiti E, ONNEA 8 kk johdosta! (Mutta miten siitä voi olla jo 8 kk kun hän syntyi....??) Vauvanlelut on kyllä melko turhia keksintöjä, kyllä mikä tahansa kippo tai kaulin ne voittaa mennentullen.

      Munkaan mielestä tuossa ei kyllä ole logiikkaa, ettei voisi heti aamulla saada sitä tissiä. :D

      Poista
  5. Tosi kiva postaus! T. on reipas poika ja sinä osaat kirjoittaa hauskasti T:n päiväpuuhista!
    Kiitos päivän piristyksestä1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä, kiva jos onnistuin piristämään. On kyllä reipas ja aika omapäinenkin poika meillä.

      Poista
  6. Aivan ihania kuvia oot ottanut pikkuisesta! Kivaa kun voi seurata T:n kasvamista näin ruudun välityksellä, kun ei ihan joka kuukausi nähdä. Mukavaa viikonloppua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes Sini, sä onnistuit rekisteröitymisessä! Mukavaa kun jaksat seurailla tätä blogia. Kivaa vkloppua sullekin! Toiv. nähdään pian. :)

      Poista
  7. T:llä tuntuu olevan oikein mukavia päiviä ja niin suloinen pellavapää kyllä on! Hymyn sai huulille tämä postaus. :) <3

    Meidän päivät täyttää nykyään se vähän karvaisempi vauva. ;) Kyllä senkin kanssa touhua ja vilskettä riittää. Kevät tuo tullessaan kaikkea niin uutta ja ihmeellistä, lintuja taivaalla tuijotetaan ja kummastellaan kovasti. On sitäkin menoa ja kehitystä hauska katsella, vaikka toisinaan pistää emännän/isännän hermotkin koetukselle. Kovin kamalan nopeasti sekin vaan kasvaa, kohta mulla ei oo enää vauvaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiitos, hymyn huulille saaminen on paras palaute, minkä pieni bloggari voi saada. :)

      Kiva kuulla teidän menosta hauvavauvan kanssa. Koirulit kyllä kasvaa ihan epäreilun nopeesti ohi siitä pentuvaiheesta, vaikka sisäinen pentu taitaa joissain tapauksissa pysyä aika pitkään. Esim. meidän porukoiden Ringo luulee olevansa tosi pieni vauva vasta ja leikkii sen mukaisia leikkejä sisätiloissa. Hän on tosiaan oikeasti iso (Robiniakin paljon isompi) kultainen noutaja...

      Poista
  8. Ihanalta näyttää myös tämä sinun blogisi!
    Tosi hauska postaus, nämä päivä jutut ovat aina niin kivoja :)

    Liityimpä minäkin sinun lukijoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti kivasta kommentista sandella. Ja tervetuloa nurkkaukseeni! :)

      Poista

Ilahdun kommentistasi!