sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Tarkka ja tutkivainen

Pian puolitoistavuotias T on ollut nyt kaksi kuukautta päiväkodissa, neljänä päivänä viikosta. Kaikki on sujunut oikein mukavasti. Satunnaisesti T on vastustellut hoitoon jäämistä hieman, mutta pääosin hän on tuntunut menevän päiväkotiin mielellään ja viihtyvän siellä. Henkilökunta kutsuu häntä hymypojaksi, poika on kuin Hangon keksi suurimman osan päivästä, etenkin kun ulkoillaan tai syödään; ruokahalu tällä pikkuisella on todellakin kohdillaan. Vaikka yleensä pelotellaan, että hoidon aloitus on pelkkää sairastelua, niin meillä on itse asiassa oltu terveempinä kuin kesällä (kiitos korvien putkituksen) - toki sairastelukierre varmasti pahenee talvea kohden.


Meillä oli tällä viikolla ensimmäinen Vasu (varhaiskasvatussuunnitelma) -keskustelu päiväkodilla. Oli mukavaa jutella rauhassa tunnin verran päiväkodin henkilökunnan kanssa, yleensä kun aamut ja iltapäivät ovat melko kiireisiä. Tosin täytyy antaa henkilökunnalle kiitosta siitä, että joka päivä näissä kiireisemmissäkin keskustelutilanteissa saamme runsaasti infoa päivän sujumisesta, tekemisistä ja fiiliksistä.

Joka tapauksessa oli aika jännää kuulla ulkopuolisen kokemuksia pienen poikamme luonteesta ja toiminnasta. Pikku-T on ryhmänsä juniori, joten isommat lapset "hoitavat vauvaa" hyvin mielellään. Tavallisesti T kuulemma suhtautuu hoitoyrityksiin iloisesti nauraen. Kuten kotonakin, T on hyvin kiinnostunut autoista ja rakastaa ulkoilua. Hän on todella päättäväinen ja voimakastemperamenttinen poika, jolla on toisaalta nauru erittäin herkässä ja mieletön huumorintaju. Päiväkodin hoitaja kertoi, että T erottuu ryhmästä tarkkuudellaan. Hän haluaa, että asiat menevät tietyn kaavan mukaan ja reagoi muun muassa muutoksiin päivärytmissä voimakkaasti. Jep, tunnistan kyllä poikani kuvauksesta, esimerkiksi kotona ei potalle menosta ruuan jälkeen tule mitään, jos ei ensin ole saanut tietynlaista pastillia...


 T on todella utelias ja tutkivainen. Hän ottaa päiväkodin pihalla laajasti haltuun joka kiven ja nurkan. Onkin tosi mukavaa, että päiväkodin piha on suuri ja "seikkailuhenkinen" korkeuseroineen ja koskemattomine metsäosuuksineen. Kuulemma tämä ryhmän juniori liikkuu pihassa vauhdikkaasti ja ennakkoluulottomasti. T on myöskin todella kiinnostunut kaikesta päiväkodin sisällä tapahtuvasta ja pääsee usein mukaan muun muassa kahvinkeittoon, ruokakärryjen vientiin, siivoukseen ja isompien jumppahetkiin. Hän rakastaa musiikkia ja tanssii sekä rummuttaa mielellään sen tahtiin, tämä on huomattu kotonakin. Sen sijaan kotona ei olla juurikaan maalattu tai piirretty ja hoitotäti kehottikin kokeilemaan tätä, koska T kuulemma nauttii taidetuokioista todella paljon.


Olimme päiväkodin henkilökunnan kanssa yhtä mieltä siitä, että uhmaikä nostaa päätään pikku hiljaa pikku hurmurimme kohdalla. Kuitenkin samalla itse koen, että monissa tilanteissa on aiempaa helpompaa toimia kun lapsi ymmärtää paljon enemmän ja hänelle voi selittää, miksi tehdään tietyllä tavalla.

Päiväkodin seinällä on kuvakollaasi kaikista ryhmän perheistä ja tietysti joukossa on myös kuva meistä. Kuulemma T käy aina välillä päivän mittaan silittelemässä isää ja äitiä ja jatkaa sitten leikkejään.  <3 Voi minun pientä ja jo aika isoa poikaani.

8 kommenttia:

  1. Ihana postaus. :) Muistan itsekin, kun olin esikoisen vasu-keskustelussa, olihan se kiva kuulla omasta lapsesta ammattilaiselta.

    Mä en ole edes ajatellut, että tämän ikäisen kanssa pitäisi vielä piirellä/maalata... Ehkä tämän takia eskoinenkin on vasta tässä puolen vuoden sisään innostunut piirtämisestä ja värittämisestä varsinkin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en ole kyllä minäkään tosiaan ajatellut, että lapsi kaipaisi vielä piirtämistä tai maalaamista. Mutta kannattaahan niitä kokeilla, hauskaa tekemistä aikuisillekin.

      Poista
  2. Meilläkin oli äskettäin ensimmäinen vasu-keskustelu. Tosin itse taas koin ettei se antanut kauheasti lisäarvoa, kun ehdin usein aamulla viedessä jutella hyvinkin hoitajien kanssa. Me kun ollaan melkein poikkeuksetta aamun ensimmäiset tulijat ja päivän kiireet ei ole vielä alkaneet hoitajilla :). Ehkä muutenkin pienen hoitopaikan etu. Tosi hyvä käytäntö kuitenkin!

    Mä taisin ekoja kertoja antaa tytön piirtää puuväreillä 1v. kieppeillä ja sormiväreilläkin taidettiin aloittaa reilu 1-veenä. Varsinkin puuväreillä tyttö "piirtää" usein, kun paperit ja puuvärit on vapaasti tytön otettavissa yhdessä alalaatikossa. Nyt ihmeteltiin kerran muovailuvahaakin ja tyttö kyllä tutkaili ja möhjäsi mielellään sitä ja ihmetteli ja ihasteli äidin muotoilemia juttuja. Ja murskasi ne tietysti sen jälkeen :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuulostaa kivoilta nuo puuvärit ja sormivärit. Pitää ihan selkeästi mennä ostoksille... :)

      Poista
  3. Suloinen T, niin pieni ja ihana!

    Käyhän kurkkaamassa, millasen haasteen sinulle heitin: http://modernistikodikas.blogspot.fi/2013/10/blogiperiaatteeni.html

    VastaaPoista
  4. Voi, että! Teidän T on ihana, valloittava pakkaus :) mukava kuulla että tarhan aloitus on sujunut hyvin, meillä se on vasta edessä. Ajankohta on kyllä vielä avoin ;)

    - P -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea matkaan tarhan aloitukseen! Hyvin se menee. :) Ja kiitos ihanasta kommentistasi.

      Poista

Ilahdun kommentistasi!