torstai 21. maaliskuuta 2013

T & Z kaupungilla

Minulle tuli eilen aamulla kutsu työhöni liittyvään tapaamiseen. Paniikki! Ei MITÄÄN päällepantavaa. Enhän mä voi niitä samoja farkkuja ja neuletakkia laittaa missä kuljen kaikki päivät... Päätin, että mehän lähdetään T:n kanssa kaupungille katsomaan, josko mammalle löytyisi jotain salonkikelpoisempaa.

H&M:n sovituskopissa, jonne ei mahtunut rattaita...

Olen ollut viime vuosina aika tehokas täsmäshoppailija ja tehnyt parhaat ostokseni yleensä yksin - silloin saa kierrellä jotenkin vapaammin ja tekee useammin kivoja löytöjä (kavereiden kanssa käyn sitten mielummin vaikka lenkillä tai kahvilla). Saatan vilkuilla verkkokaupoista valikoimaa etukäteen, jos tarvitsen jotain tiettyä. Yleensä olen piipahtanut vaatekaupoilla työmatkan tai vaikka jumppareissun yhteydessä ja vajaassa tunnissa olen ehtinyt katsastaa monta putiikkia läpi, sovitellakin. Sutjakasti portaita pitkin eri kerroksiin, vilkkaasti harppoen suojatien yli toiseen liikkeeseen, pari kierrosta vaaterekkien välissä, sovituskoppiin mars...

Toista se on kuulkaa nykyään! Minulla kulkee nimittäin tuo pieni mies lähes poikkeuksetta matkassa, jos vaatekaupoilla pyörin, tai sitten (pahemmassa tapauksessa ;)) isompikin mies. Niin paljon en shoppailua rakasta, että lähtisin nykyään viettämään ns. omaa aikaa vaatekaupoille, sitä varten ovat jumpat, kampaajakäynnit ja kavereiden tapaamiset. 

Hei äiti, mä löysin meidän rattaat ja vaatteita tästä kopin ulkopuolelta!

Lapsen kanssa liikkuessa mukana ovat rattaat/vaunut, joiden kanssa ei niin vain sutjakasti hypelläkään paikasta toiseen. Pelkkään hissien odotteluun kuluu yllättävän monta minuuttia! Puhumattakaan siitä, että moneen paikkaan ei yksinkertaisesti pääse rattaiden kanssa. Jopa joihinkin lastenvaateliikkeisiin täällä Tampereella johtaa niin jyrkät portaat, ettei sisälle ole asiaa. Ja jos sisään liikkeeseen vielä pääseekin, niin on aivan toinen juttu, mahtuuko vaaterekkien välissä kunnolla liikkumaan tai sovituskoppiin sisään. Voisihan sitä tietysti käydä ostoksilla vaikka kantoliinan tai kantorepun kanssa - silloin pääsisi kyllä oikein helposti sisään joka paikkaan, mutta entäs sovittamispuoli ja hoitolaukun roudaus...? Rattaat ovat kuitenkin usein se näppärämpi vaihtoehto. Ei mikään ihme, että suuret marketit ja ostoskeskukset ovat lapsiperheiden suosiossa.

Tässä ne jokapäiväiset farkut ja neuletakki nyt esiintyy.

No, yleensä me ollaan ehditty käydä vasta parissa liikkeessä kun rattaissa matkustava pieni mies alkaa vääntelehtiä levottomasti, olisi saatava välipalaa. Niin tänäänkin. Äkkiä kassan kautta ulos!

Kassalle menossa lastenvaatteiden kanssa, mites tässä taas pääsi näin käymään?

Käymme aina kaupunkireissuilla jossakin syömässä tai kahvilla. T tykkää hirmuisesti kun saa katsella ihmisiä ympärillään ja minulla on aina mukana hänelle joku kiva herkkuvälipala, kuten tuollainen vauvojen marjarahka. Oma syöminen tietysti tapahtuu siinä soseen syötön ja yleisen vahtimisen lomassa, samalla kun pikku ihminen katselee "Tuo sun herkku ei taida olla ihan samaa kuin mulla..." -ilmeellään.

Tällä kertaa meillä oli ihan superhauskaa tuolla Arnoldsissa, koska T:n mielestä oli aivan ratkiriemukasta kun minä imin smoothieta pillistä. Hän nauroi katketakseen ja sai muutkin asiakkaat nauramaan. Yleensäkin lapsen kanssa liikkuessa hauskaa on se, miten monet hymyilevät ja juttelevat pojalle ja minulle. Siitä tulee aina itsellekin hyvä mieli.


Välipalan jälkeen onkin aika etsiä lastenhoitohuone ja saada vaihdettua vilkkaalta ja liikkuvaiselta pojalta vaippa sekä mahdollisesti puhtaat vaatteet sotkuisten tilalle. Vauvan kanssa ei kannata pukeutua näille reissuille hirveän lämpimästi, hiki tulee kuitenkin!

Kierosilmäinen hississä

Puhtaalla vaipalla ja välipala masussa iskee armoton väsymys ja pikkuinen alkaa pilkkiä rattaissa. Suunnittelen, että kierrän Sokoksen 3+1 -päivät läpi, mutta apua mikä tungos! Taas kerran - aika hankalaa kärryjen kanssa. En ole muutenkaan varsinainen alepäiväpenkojaistyyppi. Lastenosastolla on kuitenkin mukavan rauhallista ja sieltä teenkin kenkälöydön pojalle.

Kotimatkalla koisitaan. Vaunuverho unohtui, mutta äidin huivi pelasti.

Lähdetään bussilla kotia kohti, koska laskeskelen, että T saattaa jatkaa uniaan vielä vähän aikaa kotona ja näin ollen minulle jää pieni hengähdyshetki. Näin tapahtuukin, jes jes. Ihan kiva tavallinen kaupunkireissu takana, josta shoppailutehokkuus on kyllä kaukana, mutta muuten mukavaa. :)

Reissun kesto: 3h 30 min.
Ostettu pojalle: 4 vaatetta, 1 lakki, 1 kengät
Ostettu äidille: 1 ehkä siihen työtapaamiseen soveltuva pusero

Ihanaa, kotona!

Tästä aasinsilta vähän toiseen asiaan. Nimittäin mua houkuttaisi käydä pukeutumisneuvojalla! Osaan kai pukeutua suht hyvin omaan kroppaani sopivasti, mutta kaipaisin ulkopuolisen näkemystä kokonaisuuksien rakentamisessa ja apua monikäyttöisten, laadukkaiden vaatteiden ostamiseen. Olisi kivaa, jos yllättäviinkään tilaisuuksiin ei tarvitsisi hankkia mitään uutta vaan vaatekaappi olisi siinä mielessä "valmis", että aina löytyisi joku varma ja tyylikäs vaihtoehto eri juttuja yhdistellen. Nykyäänhän aika moni vaatekauppa tarjoaa tällaista neuvontaa ilman erillistä veloitusta. Onko teillä kokemusta pukeutumisneuvonnasta, suosittelisitteko?

17 kommenttia:

  1. Mä oon kans funtsinut pukeutumisneuvojaa... Olisi kiva pukeutua naisellisemmin ja asiallisemminkin. Mulla on jo pitkään ollut vallitsevana ulkoiluvaate/verkkarilinja ja johonkin mennessä farkut ja joku trikoopaita. Täällä maalla kun ei ole niin nokonuukaa esim. kaupoille meno, voi mennä siinä samassa ulkoilupuvussa missä on koko päivän ollut. ;)

    Sitten, kun on rahaa myös ostaa vaatetta niin voisi käydä hakemassa neuvoja, voisi oikeasti saada päivitystä vaatekaappiin.

    Nykyään tuppaa olemaan niin, että tytöille tulee ostettua ja itselle ei sitäkään vähää mitä ennen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuulostaa ihan samalta tuo tilanne kuin itsellä! Ulkoiluvaatteita ja fakkuja + trikoopaitoja on niin helppo käyttää ja kyllähän ne meneekin kauppareissuilla ja muskareissa, mutta välillä naisellisuus ja tyylikkyys olisi ihan valttia. Ja tosiaan lapselle on niin helppo ostaa! Kasvaa kuitenkin koko ajan eli on pakkokin... ja sitten ei jää omiin ostoksiin enää rahaa. ;)

      Poista
  2. Kiva postaus! Niin tuttua :) Meilläkin reissu lämpimään parin viikon päästä ja h&m tuntui olevan ainut kauppa, mistä löytyi kesävaatteita meidän 7 kk pojalle. Tuo sama lakki päätyi meilläkin kassalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana lakki kyllä! Itse aion vielä hankkia toisen ihan perus-valkoisena, ajattelin PoPin korvaläpällistä mallia, se sopii hyvin myös tuuliselle merenrannalle yms. Oikein ihanaa reissua teille! Meillä on lähtö vasta toukokuussa, mutta äkkiähän sekin jo on.

      Poista
  3. Kiva postaus :) Ja kyllä tuo farkut + neuletakki-lookikin minusta näyttää aika kivalta! Mutta ymmärrän jos itseä kyllästyttää ja työtilaisuus jos mikä on hyvä syy vähän päivittää vaatekaappia. Esittele mitä löytyi jos päätät paidan pitää :)

    Mä oon kerran ollut pukeutusmineuvojalla, mutta se oli sellainen täsmäisku: olin ostamassa jakkupukua enkä jaksanut itse käydä Stockan kaikkia soppeja läpi. Tykkäsin kyllä, oli hyötyä ja vähensi todellakin vaivaa: se toimi niin että ensin tapasin neuvojan, keskusteltiin mitä haluan ja toivon, sekä otettiin mittoja. Sitten toisella tapaamisella pukeutumisneuvoja oli hakenut valmiiksi useamman vaihtoehdon, joissa oli parikin ihan nappivalintaa. Itse olen ollut enemmän neuvojen antamispuolella (toki ilman mitään oikeaa koulutusta asiaan), kun opiskelujen alkupuolella työskentelin aika monta vuotta asusteiden ja vaatteiden parissa. Mutta ulkopuolisen näkökulma on aina hyvä: en mäkään itse osaa itseäni neuvoa yhtä hyvin kuin muita ;) Eli suosittelen kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi kiitos, noi farkut on kyllä hyvät vaikka vähän kulahtaneet kovasta käytöstä. Ja täytyy vielä mietiskellä tuota paitaa. Laitan sitten asukuvaa siitä, mihin päädyin...

      Kuulostaa todella hyvältä tuo sun pukeutumisneuvojakokemus! Just se, että säästää niin paljon aikaa kun voi marssia suoraan sovituskoppiin. Itse voisin jopa ajoittaa sovittelun T:n päiväuniaikaan, jolloin hän voisi koisailla rattaissa.

      Poista
  4. Mikäköhän siinä pillillä imemisessä on niin hauskaa, meidän tyttö nimittäin nauraa myös, jos näkee mun juovan pillillä :D.

    Mulla on "vähän" vaatekriisi, pukeutumisneuvoja olisi tarpeen! Olen menossa hoitovapaalta töihin pääsiäisen jälkeen ja 1,5 vuoden kuoripukuun, kotivelourpöksyihin ja trikoopaitoihin pukeutumisen jälkeen olisi ihan oikea tarvekin päivittää vaatekaappia varsinkin yläosien osalta. Toisaalta (onneksi) mulla ei työ vaadi mitään tietty pukeutumista esim. suoriin housuihin, vaan farkut ja neuleet linja on ihan hyvä. Mutta senkin voisi rakentaa paljon yhtenäisemmin ja tyylikkäämmin. Nyt innostun milloin mistäkin ja vaatevarasto on kaikkea muuta kuin "kaikki sopii kaikkien kanssa". Ja miten lastenvaatteiden ostaminen onkin niin paljon helpompaa kuin omien :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, en tiedä, mutta oli kyllä niin hassua kun toinen repesi aivan täysin joka kerta kun imin siitä pillistä. Hupsuja pikkuisia.

      Mulla on vähän sama, että omat työt eivät vaadi mitään jakkupukulinjaa, mutta ne farkut ja neuletakinkin voi tosiaan pukea monella eri tavalla ja kuitenkin olisi kiva erottaa jotenkin työ- ja vapaa-ajan pukeutuminen.

      Tsemppiä sulle oikein paljon töihin paluuseen ja kerro sitten kokemuksiasi, jos päädyt käymään pukeutumisneuvojalla!

      Poista
  5. Kiva postaus! Mä sain tästä inspiraation ottaa taas kuvia meidänkin arkipäivistä :) Mullakaan ei ole kokemusta pukeutumisneuvojasta, mutta olen joskus miettinyt ihan samaa - olisi kiva kokeilla! Kerro sitten kokemuksia, jos siihen päädyt.

    Yksi luottovaate, kun olin töissä äitiysloman jälkeen, oli Hugo Bossin harmaa hyvin istuva bleiseri. Sillä sai tavallisen farkkuasun äkkiä siistin mutta sopivasti rennon näköiseksi, lopputulos ei kuitenkaan ollut liian formaali. Minusta juuri hyvin istuva bleiseri on monikäyttöinen ja monivuotinen ostos, mutta istuvuudessa kannattaa olla TOSI tarkka (malleja kun on niin moneen lähtöön) ja vaikka pyytää neuvoa myyjältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se sun harmaa bleiseri on niin nätti, vaikka olen nähnytkin sen vain blogikuvissa - mutta kuitenkin, just jotain sellaista haluaisinkin löytää! Kävin eilen katselemassakin bleisereitä, mutta harmaata ei ole kauheasti ollut tarjolla. Itse en ole mikään jakkuihminen, niin tuntuisi vähän liian rajulta ostaa heti suoraan musta. Harmaa olisi sellainen sopivan pehmeä lasku bleisereiden maailmaan ja tosiaan kuitenkin tarpeeksi siisti melkein mihin tahansa tilaisuuteen.

      Poista
    2. Niin ja lisään vielä, että tosiaankin se istuvuus on kaiken a ja o! Ei edes värillä niin väliä, kunhan malli on just eikä melkein oikea.

      Poista
  6. Tosi kiva postaus! Olisi kiva päästä mukaanne kaupungille.
    Porissa on erinomainen vaatekauppa, Ratsula, jonne voisit varata pukeutumisneuvojan ajan. Voisin olla T:n kanssa, niin pääsisit rauhassa. Miten mahtaisi onnistua?
    Sinulla on kyllä aina kiva asu ja hyvä maku, sitä en tarkoita. Toisen silmin katsominen voi silti innostaa semmoiseen, mitä ei itse tulisi kokeilleeksi.

    VastaaPoista
  7. Arnolds on ihan paras äiti-vauva-paikka. Löytyy mikro ja syöttötuoli ja itselle riittävän nopeasti syötävissä olevaa toastia. :) Mekin hengaillaan siellä harva se viikko. Tosin Jamppa ei enää tyydy pelkästään omiin eväisiinsä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me oltiin ihan ekaa kertaa Arnoldsissa, mutta mennään varmasti toistekin. Ihania nuo smoothiet! Niistä voi pian antaa jo T:n maistaakin. Onhan se luonnollista, ettei lapsi tyydy omaan soseeseen, jos toinen vetää ihania herkkuja vieressä.

      Poista
  8. Kiva kuvakertomus!

    Ja tosi ihana juttu tämä blogi, kun tämän kautta saa näköjään noin helposti lapsenvahtiapua! :D

    VastaaPoista

Ilahdun kommentistasi!