Milk-valaisimen paluu ja viikonlopun kuulumisia

Mitä teidän viikonloppuun kuuluu? Me ollaan oltu vain oman perheen kesken kotosalla. Suunnitelmissa oli lähteä käymään Helsingissä asti, mutta kotiolot voittivat tällä kertaa. Ollaan ulkoiltu ja käyty uimahallissa, nyt on aika raukea fiilis.

Eilen piipahdettiin Asta Rakentaja -messuilla, joiden yhteydessä järjestettiin nyt uutena myös Sisustusmessut. Meitä tietysti kiinnosti lähinnä jälkimmäinen. Odotukset olivat korkealla, mutta eipä tuo kovin hyväksi tapahtumaksi osoittautunut. Paria taulua vähän jäätiin miettimään, siinä kaikki.

Ai niin, ostettiin me tällainen peltirasia, jossa säilytetään pikkuautoja. Olemme huomanneet, että niille kannattaa olla ihan oma, erityinen säilytyspaikkansa. Usein lähdön hetkellä tekee mieli saada mukaan jokin tietty auto, eikä ole ihan yksi tai kaksi kertaa kun olen hikoillut kiireessä yrittäen löytää pojulle isompien lelukorien pohjilta jonkun pikku-Bemarin... Pikku-T on kyllä tosi tarkka ja järjestelmällinen, joten meillä toimii ihan hyvin tällainen, että on omat säilytyrasiansa erilaisille asioille. Esimerkiksi duploille on oma korinsa ja junaradan osille omansa.

Myöhästyneet hyvän ystävänpäivän toivotukset muuten sinne ruudun toiselle puolelle! Vuorovaikutushan tässä bloggaamisessa on ihan parasta. Olen todella iloinen, että jaksatte käydä täällä nurkkauksessani vierailulla ja usein vielä jättää kommenttiakin. Kiitos! <3

Kuten kuvista ja otsikosta huomaa, sain vihdoin ja viimein aikaiseksi tilata uuden kuvun Milk-valaisimeeni. Yli vuoden se olikin kaapissa odottelemassa. Vinkkinä, että noita varakupuja saa kartoitusteni mukaan edullisimmin Scandinavian Design Centeristä, jonne tein nyt tilauksen ensimmäistä kertaa. Olin kyllä tyytyväinen palveluun ja toimituksen nopeuteen.

Milk hengailee nyt väliaikaisesti tuossa pianon päällä. Tilassa on jo aika monta valaisinta, joten varmaan se siirtyy jossain vaiheessa yläkertaan - saa nähdä.

Hieno valaisinhan se on, ei siitä mihinkään pääse. Ja antaa myös erittäin kauniin valon ympärilleen. Mutta en edelleenkään ymmärrä, miten se voi olla niin hassusti suunniteltu, että lasin paino on suhteessa aivan liian suuri kevyisiin jalkoihin nähden. Taitavat olla harvassa ne maitosen omistajat, jotka eivät olisi kupua ainakin kertaalleen rikkoneet. Tämä hajoamisherkkyys on huono siksikin, että se rajoittaa valaisimen sijoittelua. Esimerkiksi itse haluaisin laittaa sen TV-tasolle, mutta en yksinkertaisesti uskalla. 

Vaikka siis valaisin on oivaltavaa designia, niin käytännöllisyydessä olisi parantamisen varaa. Ei nyt ihan muoto seuraa funktiota - vaikka niinhän se pitäisi olla.

Translation: My milk brings all the boys at the yard.