sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Ikuisuushaave: vanha kaappi

Ainakin viimeiset kuusi vuotta, ehkä kauemminkin, olen haaveillut vanhasta puukaapista (pidempään blogiani seuranneet kenties muistavatkin tämän unelman). Ihailen usein sisustuslehdissäkin vanhoja huonekaluja yhdistettynä uudempaan tyyliin.

Pentikillä on usein ollut kauniita kaappeja, joskin yleensä turhan massiivisia. Torstain kaupunkikierroksellani piipahdin tietysti taas Pentikillä ja nyt sieltä löytyi oikea helmi, mittasuhteiltaan hyvin siro vitriinikaappi. Leveyttä kaapilla on n. 70 cm, syvyyttä 35 cm ja korkeutta 150 cm. Niin ja hintaa ihan liikaa. 


Tämä kaappi mahtuisi varmasti ihan hyvin yläkerran aulaan. Mutta voisikohan se mahtua myös pianon viereen? Olisi vähän sääli "piilottaa" tällainen ihanuus yläkertaan... Olohuoneessa, pianon ja ruokapöydän väliaastossa paikka olisi siinäkin mielessä kivempi, että siihen voisi laittaa kauneimpia astioita esille. Jotenkin taas vaikea hahmottaa, toimisiko se ollenkaan -  pitäisi hakea kaappi varmaan ihan kotisovitukseen.

Mitä sanotte, mahtaisiko tämä sopia meille? Ja mahtaisikohan rakas perheeni arvostaa pelkkää nuudeliruokaa seuraavat puoli vuotta? (En vielä edes ottanut asiaa puheeksi miehen kanssa) ;)

4 kommenttia:

  1. On tosi kiva ja toisi lämpöä myös alakertaanne! Tuon kokoisia vitriinejä on tosi vaikea löytää, joten iske ihmeessä kiinni. Nuudeleille mukavasti vaihtelua tuo kaurapuuro ;)

    VastaaPoista
  2. Nätti kaappi! Sopisi kyllä teille. Noin sivumainintana; ehjät ja siistikuuntoiset vanhat vitriinikaapit ovat todennäköisesti ihan yhtä kalliita kuin tuo Pentikin yksilö. Eli nuudelikuurille sellaisenkin ostaminen johtaa, ellei satu olemaan joku ihmeellinen tuuri, että jostain mummolan vintiltä tekee löytöjä :)

    Joskus meinaa haihattelin itse sellaisen vanhan puisen senkin perään, ja totesin että saman niistä saa pulittaa kuin jostain Muuramen lipastosta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos lynx. Sä oot kyllä ihan täysin oikeassa, kyllähän nämä hyväkuntoiset vanhat kalusteet aina maksaa. Ja Muuramet, Lundiat sun muut vasta maksaakin (tosin onhan ne hyviä sijoituksia). Mut hitsi kun noi vanhat kaapit on uniikkikappaleita, eikä voi ajatella, että "joo mä ostan tän sitten vuoden päästä" kun ei sitä silloin enää ole. Ja nyt olis yhdet talvirenkaatkin tässä hankitalistalla...

      Poista

Ilahdun kommentistasi!