Kupinaluset ja kahvikaveri

En ole vielä tähän asti ehtinyt omistaa kunnollisia lasinalusia, joten kun näin ihanassa Muoti mielessä -blogissa tämän postauksen, ei tarvinnut kauaa miettiä. Novian muotoilijaopiskelijoiden tekemien tuotteiden tyyli miellytti silmää heti! Puiset kaunokaiset ovatkin olleet päivittäisessä käytössä kahvikupinalusina siitä asti kun ne postiluukusta kolahtivat.

Valitsin väreiksi keltaista, mustaa ja valkoista, kuuden kappaleen setti tuli maksamaan postituksineen 34 euroa. Materiaali on saarnia ja toinen puoli on jätetty kauniisti puunsävyiseksi, toinen puoli on maalattu. Kääntämällä saa siis ihan erilaisen ilmeen ja väriyhdistelmän saa itse valita. Kuten luonnonmateriaaleissa yleensä, näissäkin sävy on vaihtelevaa, osassa alusista hieman tummempaa ja osassa vaaleampaa. Minusta se on kaunista.  

Kahvi kaipaa usein seurakseen myös makeaa kaveria. Minulla on yksi ihanan helppo vakkaripiirakkaresepti, johon luotan kerrasta toiseen. Parhaiten tämä toimii (kotimaisten) omenoiden kanssa, mutta nyt laitoin mustikoita. Tämä resepti on sama, jota äitini usein käyttää - jotenkin äiti saa tietysti piirakan maistumaan vielä paremmalta.

Kyllä tällä setillä sunnuntai käyntiin lähtee - etenkin kun sain nukkua univelkoja pois. Menin villisti lauantai-iltana jo ysin maissa nukkumaan. ;) Nyt suunta kohti aurinkoista ulkoilmaa, leikkipuistoon keinumaan vielä ennen kuin keinut viedään talvisäilöön. Ihanaa sunnuntain jatkoa teillekin!

Mustikkapiirakka

150 g pehmeää voita

1 dl sokeria

1 kananmuna

2 dl vehnäjauhoja

1 dl grahamjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Painele taikina jauhotetuin sormin vuokaan.

Päälle marjoja tai omenalohkoja.

Pinnalle:

1 prk kermaviiliä

1 kananmuna

1/2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

Paista 200 asteessa n. 30 min.