Parempaa kuin loma?

Voiko arki olla parempaa kuin kesäloma? Siltä melkein tällä hetkellä tuntuu! Ihanat lomat ovat takana, mutta minä olen nauttinut arkeen paluusta kovasti. Mielenkiintoisia työtehtäviä, sopivasti rento tahti vielä näin loma-aikana, ihanat työkaverit joita ehdin jo kaivata, hyvin ilmastoitu toimistotilamme. Ja työpäivän jälkeen sekä viikonloppuna linnunmaitomaista hellettä, ilta-aurinkoa, uimista ja leikkimistä, ystäviä, hyvää ruokaa, yövieraita, trooppisia kesäöitä. Ja ah, saa sytytellä kynttilöitä!

Arkeen paluu on meillä (kuten ilmeisesti monessa muussakin perheessä) kuitenkin sujunut aika lailla pehmeällä laskulla, joten ei ihme, että olen pystynyt siitä niin nauttimaan. Viime viikolla vain minä kävin töissä ja pojat olivat kotosalla. Sain istua työpäivien jälkeen valmiiseen ruokapöytään jne. Aika luksusta! Tällä viikolla puolestaan me vanhemmat teemme töitä ja pikku-T on Porin mummilassa elämysmatkailemassa. Kova ikävä on jo pientä, mutta toisaalta tällainen "aikuisten viikko" tekee kyllä hyvääkin.

Ensi viikolla koittaa sitten todellinen paluu arkeen uusine päiväkoteineen. Huih, toivottavasti pystyn vielä silloinkin sanomaan, että arki on yhtä hyvää kuin lomailu. :)

Mites teillä muilla on arkeen paluu sujunut? Vai vieläkö lomailette?

My Pori Jazz 2014

Palataan vielä viikon takaisiin Pori Jazz -tunnelmiin muutaman kuvan merkeissä, sain nimittäin tänään Poriin unohtuneen muistikorttini takaisin kotiin. :) 

Jazzit vietetään meidän tyyliin perinteisesti isolla perheporukalla ja se onkin ihan huippua. Piknik-tarjoiluihin panostetaan niin, ettei varmasti kenelläkään ole nälkä. Mukaan pakataan kaikki tarvittava sadetakeista hellehattuihin ja Areenalla vietetään koko päivä. Nähdään paljon tuttuja, nautitaan musiikista ja rennosta meiningistä. Pori Jazzien piknik-tunnelmissa on muuten ihan sallittua ottaa vaikka pienet päikkärit, jos siltä tuntuu! 

Tänä vuonna jazz-kansaa puhututtivat kovasti muuttuneet järjestelyt kun omia alkoholijuomia ei saanut viedä alueelle. Tietysti olisi minunkin mielestäni edelleen hyvä, jos alueelle saisi viedä omat viinipullot, mutta muuten Jazzit saavat kyllä täydet pisteet meikäläiseltä tänä vuonna. Laukkutarkistukset tehtiin ripeästi ja ystävällisesti eikä se viinikään alueella maksanut kuin 20 euroa / pullo, mitä voidaan pitää ihan kohtuullisena hintana tuollaisessa tapahtumassa. Alueella oli riittävästi siistejä vessoja ja ne oli merkitty hyvin, samoin roskikset. Kaikki esiintyjät esiintyivät ajallaan ja tarjonta oli monipuolinen. Ja minusta oli aivan huippua, ettei nyt ollut erillisiä jazz-jatkoja vaan Areenalla soitettiin aamukahteen saakka. Kesäyön lämpö, pehmeä pimeys ja hyvät biitit, tätä lisää!

P.S. Vinkkinä muille Pori Jazz -faneille: liput kannattaa ostaa ennakkoon edellisen joulun kampanjasta, jolloin ne saa reilut parikymppiä edullisemmin. Silloin ei ole vielä tiedossa esiintyjiä (ainakaan kaikkia), mutta jos on silti joka tapauksessa menossa (kuten me), niin sillä ei ole kauheasti väliä. See ya jammin' next year!

Lounasvinkki Tampereella: Ravintola Kaisla

Minun on pitänyt koko kesän ajan vinkata ihanasta lounaspaikasta Tampereella ja nyt vasta sain aikaiseksi! Kävimme nimittäin mr. zubin kanssa jo toukokuussa hääpäivänämme nauttimassa lounaasta Ravintola Kaislassa ja ihastuin paikkaan kovasti.

Ravintola Kaisla sijaitsee Tampereella Mustalahden satamassa, ihan lähellä Särkänniemeä. Kaisla on avoinna arkipäivisin klo 11-15 eli kyseessä on nimenomaan lounaspaikka. Lounastarjonta on monipuolinen ja runsas, aika pitopalveluhenkinen. Todella ihania makuja! 

Miljöö on kaunis sekä sisätiloissa että ulkona terassilla. Aurinkoiselta terassilta järvenrannan tuntumasta voi ihailla Näsinneulaa ja kuunnella Särkänniemen laitteissa kirkuvien lasten ääniä. Paikka on uskomattoman rauhallinen, vaikka vilkas Kekkosentie kulkee ihan lähellä. Suositteluni!

Sisustustyylini mun (ja mikä inspiroi juuri nyt)

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lahjaksi saatua, jotain perittyä. Toteutuneita haaveita, vielä muhivia unelmia, designklassikoita, edullisia löytöjä, valaisinkaunottaria. Pehmeitä sävyjä, puun lämpöä. Hyppysellinen trendejä, kauhallinen ajattomuutta. Suomalaisuutta, skandinaavisuutta, toimivuutta arjessa.

Tämä on sisustustyylini nyt, tässä viihdyn. Mutta koti elää ja muuttuu, oma makukin ainakin jonkin verran. Sisustaminen on kokeilemista ja minulle myös tapa toteuttaa luovuutta; jotkut jutut kestävät aikaa ja toiset eivät. On mielenkiintoista nähdä, millainen kotimme ja sisustustyylimme on vaikkapa kymmenen vuoden päästä ja mitkä kaikki nykyisistä tavaroista kulkevat vielä mukana (veikkaan, että aika monet)!

Pihkala -blogissa oli  viime viikolla kiva Nyt inspiroi -postaus, jossa listaihmiseksi tunnustauduva Maija listaili juttuja, jotka sisustamisessa juuri nyt iskevät ja toisaalta juttuja, joihin on kyllästynyt tai muuten vaan ei juuri nyt koe ihan omakseen. Minusta ajatus oli kiva ja ajattelin toteuttaa samantyylisen listauksen itsekin. Here comes...

Asioita, joista innostun juuri nyt:
- vanhojen ja uusien huonekalujen yhdistäminen
- harmaan sävyt
- skandinaavinen muotoilu
- kullan- ja messingin sävyt
- puuvilla, villa, silkki, pellava
- puun sävyt, etenkin tammi yhdistettynä valkoiseen
- tummat seinäpinnat, joita vasten huonekalut tulevat hyvin esiin
- monta pienempää valaisinta siellä täällä yhden suuren valonlähteen sijaan
- helppohoitoiset materiaalit ja arjen toimivuus
- rauhallinen, niukka väripaletti
- tummat sävyt terassilla

Asioita, joita en juuri nyt kaipaa:
- kokovalkoisuus
- mustavalkoisuus
- en ole vieläkään päässyt mukaan kuparinsävy-, marmori- tai marokkolaistrendeihin mukaan
- en oikein tiedä, miten tämän muotoilisin, mutta en pidä sellaisesta sisustuksesta, jossa ihan kaikki on designklassikoita / merkkituotteita, joukossa pitää olla myös jotain muuta
- kovin kirkkaat värit
- tykkään pitää esillä vähän tavaraa enkä kaipaa runsautta tai isoja asetelmia
- valkoiset terassikalusteet

Millainen sinun listauksesi on? Lähdetkö mukaan? :)

Tyyny Linumilta

Hain viikonloppuna meidän ruokailutilan ikkunaan tulevan verhon tankoineen. Melko jänskää, koska kyseessä on ensimmäinen ja ainut verho koko huushollissa! Sitä ei olla kuitenkaan vielä ehditty asentaa paikalleen, joten esittelyyn pääsee toinen samalla reissulla tekemäni ostos, Linumin puuvillainen tyynynpäällinen.

Tyyny on lähes samaa sävyä kuin olohuoneen seinämme ja samalla tavalla kuin seinäkin, se näyttää valaistuksesta riippuen syvän tummalta tai vaaleamman harmaalta. Ikean mustavalkoiset tyynyt viehättävät edelleen, niihin en ole kyllästynyt, ihme kyllä! Kuitenkin tällainen harmaa yksivärinen tyyny rauhoittaa kokonaisuutta ihan kivasti.

Sohva on edelleen sama beige kuin vanhassa kodissamme, mutta siihen on tullut nyt ihan uusi ulottuvuus kun sohva sijaitsee keskellä olohuonetta. Ei tule aina tuijoteltua sohvaa samasta kuvakulmasta edestä päin vaan myös sivulta ja takaa.

Linumin tekstiilit ovat mielestäni tosi kauniita ja ainakin aiemman kokemukseni mukaan myös laadukkaita. Mulla on nyt meneillään pieni villitys harmaaseen väriin, suunnittelen meille jopa harmaita ruokapöydän tuoleja... Oikein radikaalia sisustamista zubin tyyliin - kun oikein irrottelen, niin valitsen mustan, valkoisen ja beigen sijaan harmaata. Haha!

Huhhei, että on vienyt mehut meikäläisestä tämä töihinpaluu. Ihania lomapäiviä teille, joilla niitä vielä riittää ja tsemppiä muille ahertajille! Kyllä se viikonloppu sieltä taas tulee ihan tuota pikaa. :)

Summer yoga

Niin se vain vierähti, ihan liian nopeasti, minun kesälomani - tänään olin jo päivän töissä. Varsinainen arki ei kuitenkaan vielä alkanut, sillä pikku-T menee päiväkotiin vasta kahden viikon päästä. Hiukan jännittää aloitus uudessa hoitopaikassa, joten tällainen pehmeä lasku omien töiden kautta siihen aamun hoitoonlähtörumbaan on ihan hyvä juttu.  

Loman loppuhuipennus oli mitä mahtavin Porissa Jazz-festaritunnelmissa. Valitettavasti unohdin kamerani muistikortteineen Poriin, joten kuvia seuraa sieltä viiveellä. Niiden sijaan hiukan liikunnallisempia kuvia viikon alkuun.

Helteiset kesäpäivät ovat parasta aikaa joogata kun keho on valmiiksi lämmin ja elastinen - eivätkä työjutut ole vielä ehtineet täyttää lomalaisen päätä kokonaan. Nyt kun vierashuoneessamme ei ole vielä vuodesohvaa, niin huonehan on tietenkin minun jumppastudioni. Olen vieläkin (!) sitkeän nielutulehdukseni jäljiltä yskäinen, enkä pysty tekemään mitään kovin hengästyttävää liikuntaa, mutta tällainen kevyempi treeni onnistuu sentään. 

Olen muuten miettinyt, että haluaisin joskus osallistua joogapainotteiselle lomamatkalle jonnekin lämpimään, ehkä haave toteutuu joskus. Paras olisi sellainen paketti, jossa meitsillä olisi joogaa biitsillä kaksi kertaa päivässä ja perheen pojat voisivat vastaavasti harrastaa jotain omaa lajia sillä aikaa (vaikka jotain pallolla ja mailalla toteutettavaa, se kun tuntuu eniten kiehtovan molempia). Siinäpä ilmainen vinkki jollekin matkanjärjestäjälle. :)

Tallinnan terveiset!

Terveisiä kauniista Tallinnasta! Vietimme parin yön reissun ystäväperheen kanssa kylpylähotellissa kaupungin tunnelmasta, laivamatkoista ja muusta kivasta nauttien. Tai no, oikeastaan inhoan laivamatkustamista, mutta pikkuväelle sekin taisi olla kiva kokemus.

Hotellimme oli Tallink Spa & Conference Hotel, joka sijaitsee mukavasti ihan kivenheiton päässä satamasta ja kävelymatkan päässä vanhasta kaupungista. Todellakin sijainniltaan täydellinen meille! Ja mikä ihana kylpyläosasto, siellä tuli pulikoitua paljon. Pikku-T on oikea vesipeto, nauttii kovasti uimisesta ja yrittää jo pysyä pinnallakin.

Hotellihuoneemme oli hieno ja leveällä parvekkeella varustettu! Sisustus oli hieman erikoinen, mutta tavallaan nuo sävyt ihan toimivatkin yhdessä.

Olen käynyt vain kerran (!) aikaisemmin Tallinnassa, joten ihan pelkästään kaupungissa kiertely oli mukavaa. Vanha kaupunki on aivan uskomattoman hieno ja täynnä upeita yksityiskohtia. Miljöö on samalla jykevän jylhä ja herttaisen suloinen.

Meillä oli matkassa mukana yksi kolmevuotias tyttö ja kaksi 2-vee poikaa. Aika vauhdikas kokoonpano siis! Onhan tämä lomailu ja ravintoloista nauttiminen hieman erilaista lasten kanssa, mutta toisaalta myös kovin mukavaa. Pikku-T oli ainakin ihan fiiliksissä siitä kun matkustettiin laivalla ja raitiovaunulla. Ja kun nähtiin limusiini, kuumailmapallo ja kaikkea muuta hienoa. Hän on kyllä varsinainen reissumies. "Ei kotiin" on yleensä kommentti, joka kuuluu kun tiedustelee, mitä herra haluaisi tehdä seuraavaksi. Harmi vain, että tämä äiti sattuu olemaan aikamoinen kotihiiri, vaikka reissaamisesta nauttiikin.

Lopuksi vielä meikäläisen naama, todistusaineistona siitä, että näin viimeisen lomaviikon (nyyh...) kunniaksi olen onnistunut saamaan jopa aavistuksen päivetystä kasvoilleni. ;) Kaulassani olevan lintukuvioisen huivin ostin pari viikkoa sitten Sokokselta ja tykkään ihan hurjasti. Tosi kivat sävyt ja ihanan kevyt. Tallinnassa sää oli aurinkoinen, mutta välillä tuuli viileämmin, joten huivia oli kätevä pitää mukana.

Nyt kesälomailu jatkuukin sitten Porissa. Nähdäänkö jazzkadulla?

Mix & match packing

Täällä on pakkailut käynnissä, suuntaamme huomenna aikaisin aamulla kohti Tallinnaa. Ajatuksena on viettää siellä muutama päivä ja sitten jatkaa matkaa Poriin jazz-tunnelmiin. Matkalle lähtö on huippua, mutta miten pakkaaminen voikin aina olla niin vaikeaa ja vastenmielistä puuhaa? Otan yleensä aina joko liikaa tavaraa mukaan tai sitten lähden turhan toiveikkaana minimalistina liikkeelle ja joudun ostamaan hätäpäissäni reissun päältä jotain (ja ne ostokset harvemmin menevät ihan nappiin). Yritän aina matkalle koota mahdollisimman miksattavan kokoelman vaatteita, jotta niitä voisi käyttää sekaisin ja koota erilaisia asukokonaisuuksia helposti. Ja aina pakatessa huomaan, että olen vähän alaosaihminen. Ihastun paljon helpommin kaikkiin kivoihin farkkuihin, shortseihin ja hameisiin kuin puseroihin. Hassua, suurimmalla osalla naisista on varmaan päinvastoin. 

Näissä kuvissa toistuu mielestäni tosi realistisena meidän tammiparketin sävy. Se on niin kaunis ja vivahteikas. :)

Mukavaa uutta viikkoa, katsotaan ehdinkö blogin pariin jossain vaiheessa reissun päältä!

Pöytähaaveen kariutuminen ja jatkopohdintoja

Tuplapostaus tälle päivälle, harvinaista. Mutta nyt on kuulkaas pakko päästä jakamaan tämä juttu teille! 

Niin kauan kuin muistan, olen tiennyt millaisen ruokapöydän haluan. Artek 83 -pöydän valkoisella laminaattikannella. Tiedättehän, miten jotkut tytöt tietävät tasan tarkkaan, millaisen hääpuvun haluavat ja toiset taas vaikkapa miltä asuinalueelta haluavat ensiasuntonsa. No, minä olen puolestani tiennyt, millaisen pinnan päältä haluan aamukahvini juoda. Viime syksynä olin niin malttamaton kun uutta kotia ei tuntunut löytyvän, että tilasin pienemmän 82B-pöydän edellisen kotimme keittiöön. Oi miten onnellinen siitä olinkaan! Tuntui, että ihanainen pöytä kohensi koko kodin ilmettä ja sopi kaikkeen niin hyvin. 

Pöytä ehti olla käytössä hyvin vähän aikaa kun alkoi näyttää siltä, ettei se puhdistunut vaikka miten pyyhki. Keskelle pöytää alkoi kertyä kiilloton alue, joka laajeni jatkuvasti. Pöydän pinta oli laikukas ja epäsiistin näköinen, vaikka hoidin sitä valmistajan ohjeiden mukaisesti. Bloggasinkin silloin tilanteesta ja reklamoin pöydästä Artekille sen oltua meillä puoli vuotta. Sain hyvin asiallista ja ystävällistä palvelua ja pöytä luvattiin vaihtaa uuteen, olihan pinnassa pakko olla jotain vikaa.

Uusi pöytä saapui meille huhtikuun lopulla muutettuamme uuteen kotiin ja tällä kertaa se oli suurempi, haaveilemani pöytä 83. Iso unelmieni ruokapöytä oli kotona ja sopi sinne täydellisesti, en olisi voinut olla iloisempi. :) Noh, noin kuukauden verran pinta vaikutti erilaiselta ja näytti siistiltä, sitten pintaan alkoi taas kertyä tuttua kiillottomuutta ja läikikkyyttä. Tällä hetkellä tilanne on se, että pöytä on niin epäsiisti, ettei sitä viitsi oikeastaan ilman liinaa katsella. Olen reklamoinut jälleen ja kaupat on luvattu purkaa. Olen todella ihmeissäni, ettei tällainen design-klassikko kestä normaalia elämää siistinä, miten voi olla että niin moni muu tuntuu olevan tähän tuotteeseen täysin tyytyväinen? Jopa meillä käyneet kaverit ovat kysyneet, mikä pöydän pinnassa on vialla, niin ilmiselvää sen epäsiisteys on. Vaikka voisin oppia elämään tämän klähmän kanssa, niin jo periaatteesta olen sitä mieltä, ettei yli 1000 euron hintainen huonekalu voi olla näin heikkolaatuinen tavallisessa arjessa.

Kaupat siis puretaan ja joudun luopumaan haaveilemastani pöydästä. Nyt ongelmana onkin se, etten löydä tilalle mitään, mistä pitäisin. Ei ole olemassa mitään muuta pöytää, jonka haluan. Olen ilmeisesti aivopessyt tässä pöytäasiassa myös mieheni, sillä hänkään ei ole löytänyt kierroksillamme mitään miellyttävää. Puupintaisista pöydistä, esim. massiivitammesta pidämme kyllä, mutta täällä meidän kodissa on jo niin paljon puupintoja (portaikko, keittiön kaapit, lattia), että jotenkin näen selkeästi, että pöydän pinnan pitää olla valkoinen tai vaihtoehtoisesti musta. Tummassa sävyssä kuitenkin epäilyttää sen käytännöllisyys, pöly ja sormenjäljet varmasti oikein loistavat mustassa pöytäpinnassa.

En edes viitsi laskea, kuinka paljon tunteja olen nyt käyttänyt tähän pöytäasian pohtimiseen. Kärpäsestä on tulossa hyvää vauhtia härkänen kun en vain keksi mitä tehdä! Tiedän, pikkujuttuja, mutta on vain niin vaikeaa päästä yli siitä faktasta, että 83-pöytä ei olekaan se loppuelämäni täydellinen huonekaluhankinta.

Vaihtoehdot jatkolle ovat nyt seuraavat:

1. Annamme Artekille vielä yhden mahdollisuuden ja vaihdamme kaupan purun yhteydessä mustaan linoleum-pintaan (tämä on mieheni ehdotus). Tässä joutuisimme maksamaan välirahaa jonkin verran, mutta en ole yhtään varma, ratkaisisiko musta pinta tätä ongelmaa vai kävisikö sen kanssa samalla tavalla. Niin ja ne sormenjäljet ja pöly tummassa pinnassa...

2. Hankimme jonkun hyvin edullisen pöydän (esimerkiksi Ikean Bjurstan, joka on kaunis ja ystäväni kokemuksen mukaan myös laadukas pöytä) ja toteutamme haaveen uusista ruokapöydän tuoleista, joihin vapautuisi nyt budjettia. Ikean huonekaluilla on varmasti ihan hyvä jälleenmyyntiarvo, jos jossain vaiheessa tuleekin unelmien pöytä vastaan myöhemmin.

3. Teetämme puusepällä toiveidemme pöydän. Tämä on epärealistisin vaihtoehto, sillä budjetti on n. 1000 euroa, eikä sillä rahalla varmastikaan saa teetettyä mitään kovin laadukasta.

Jepulisjep, hyvät neuvot ovat kalliita ja nyt myös hyvin toivottuja! Mitä sinä tekisit?

Raidallista Marimekon alesta

Marimekon alesta löytyi ihanuuksia pikku-T:lle. Olen tykännyt tosi kovasti Marimekon vaatteiden laadusta ja tyylistä tähän saakka. Näistä tuleekin varmasti syksyn päiväkotilemppareita. Kyllästyn helposti jopa lastenvaatteissa kaikkiin kuoseihin ja kuvioihin, vaan en koskaan raitoihin. Ja eikös ole kaunis yhdistelmä nuo harmaat housut ja harmaaraidallinen t-paita? Housut ovat hauskan löysät ja takana sekä edessä on taskut, mainion malliset.

Marimekon raitapaidat ovat olleet ehkä laadukkaimpia lastenvaatteitamme tähän saakka. Ne voi pestä 60 asteessa (monet ruokatahrat eivät edes lähde viileämmässä vedessä) ja kuivata rummussa, ovat pehmoisia ja niin, tosiaan, niiden kuoseihin ei todellakaan kyllästy. Kanttinauhat hihansuissa ja kaula-aukossa huolehtivat siitä, että paidat pysyvät ryhdikkäinä ja muodossaan.

Mutta mitä ihmettä?? Nämä alesta ostamani paidat ovatkin 40 asteessa pestäviä ja rumpukuivauskin kielletään! Lisäksi lapussa lukee "Made in China" kun aiemmat paitamme ovat olleet kotimaassa valmistettuja. Olin kyllä aika pettynyt kun tämän kotona huomasin. Kannattaa siis olla tarkkana ostoksilla!

Alla näkyvä mustaraidallinen paita on T:n 1-vuotislahjaksi saama ja viikottaisessa käytössä ollut siitä saakka (mahtuu vieläkin!), päällimmäinen harmaaraidallinen taas on vielä käyttöönottoa odottamassa.

Osaakos joku teistä kertoa, valmistetaanko yhä osa Marimekon raitapaidoista Suomessa? Entä oletteko testanneet näiden Kiina-versioiden pesua 60 asteessa? Onko laadussa eroa?

Sisustustalo Mokka

Porin keskustassa on todella kiva sisustusliike, Sisustustalo Mokka. Valikoima miellyttää tyylillisesti mua tosi paljon, koska se on sekoitus rentoa, klassista, modernia ja perinteisempiä elementtejä. Yleisilme on rauhallinen ja huoliteltu, mutta joukosta löytyy kyllä räväkämpää ja humoristisempaakin tavaraa. Kaiken kaikkiaan ihania juttuja paljon!

Kesäisessä kattauksessa keltaista, mustavalkoista ja harmaata. Aika ihana yhdistelmä!

Linumin tyynyjä on laaja valikoima tarjolla. Nämä ovat tosi kauniita! Jäin kuitenkin vielä haaveilemaan, ehkä ensi reissulta voisin kotiuttaa tuollaisen tyylikkään pellavatyynyn?

Shoppailuseurana minulla oli äitini, joka oli tietysti pukeutunut kohteen mukaisesti.

Enkä itsekään sointunut kovin huonosti sisustusliikkeen sävyihin... Kai tekin aina shoppailette vain niissä putiikeissa, joiden sisustukseen asunne sopii? :D

Osittain tyyli Mokassa on hieman liian maalaisromanttista makuuni, mutta pidän siitä miten perinteisiä ja moderneja juttuja on yhdistelty.

Omaan ostoskoriini päätyi kaunista ja käytännöllistä kylpytiloihin. Tästä liikkeestä muuten löytää myös mitä tyylikkäimpiä onnittelukortteja esimerkiksi uuteen kotiin, vauvaperheeseen tai synttärisankarille. Ainakin omasta mielestäni hienoja kortteja on yleensä tosi hankalaa löytää ja ostan silloin tällöin jemmaan niitä kun kauniita löydän.

Ostokset jatkuivat vielä muutamaan muuhun putiikkiin Porin keskustassa ja helteisestä kesäpäivästä päästiin nauttimaan myös terassille.

Sisustustalo Mokasta tilasin myös verhon tankoineen meidän ruokailutilan ikkunaan, en malta odottaa, että saan hakea sen kotiin ensi viikolla. Jännittää, tuleeko lopputuloksesta yhtä kiva kuin visioin.

Ihanaa perjantaita Sinulle!

Ajatuksia aulatilasta

Olen jo vuosia tiiraillut Pentikin puisia senkkejä ja kaappeja sillä silmällä. Tiedättehän ne vanhat uniikkikappaleet, hienosti entisöidyt? Olen miettinyt, olisiko meidän nykyisessä kodissa jotain järkevää paikkaa moiselle kaapille - kaappihan voisi olla aika pieni ja sirokin. Olin jo tullut siihen tulokseen, ettei taida olla. Ja sitten tajusin, että onhan meillä aula!

Yläkerrassamme on siis tällainen perusaula, tavallaan aika tarpeeton, mutta silti niin välttämätön tila. Tästä on nimittäin käynti kaikkiin kolmeen makuuhuoneeseen sekä kylppäriin. Tila on aika pieni ja olenkin miettinyt siihen suurta peiliä, joka tietysti avartaisi aulaa aika paljon.

Vai voisiko tässä sittenkin olla paikka tunnelmalliselle vanhalle senkille, johon saisi kirjoja ja jotain muuta kaunista esiin...?

Laivapöytä pääsi demonstroimaan tilan mahdollisuuksia. Se kun on mittasuhteiltaan ja tyyliltään oikeanlainen. Tosin senkki saisi olla hieman laivapöytää pienempi syvyyssuunnassa ja  vastaavasti korkeampi. Yllättäen pöytä tuoleineen sujahti aulaan aika mukavasti eikä tukkinut tilaa ollenkaan! Päinvastoin aulasta tuli jotenkin suuremman oloinen.

DSW-tuoli on niin ihana! En ihmettele sen suosiota, sillä se on kotonaan melkein missä vain. Olen testannut sitä meillä niin eteiseen, makuuhuoneen nurkkaan kuin työtuoliksikin, kaikissa rooleissaan se hoitaa homman taatulla tyylillä.

Laivapöytä on jo palautunut takaisin omalle paikalleen työpisteen virkaa toimittamaan. Näiden kuvien perusteella uskallan kuitenkin väittää, että vanha senkki voisi toimia tässä! Mitäs te sanotte? Selkeä peilin paikka vai mahdollisuus toteuttaa kaappiunelma?

Esittelin ideaa miehelleni ja hän näytti vaalean vihreää valoa. Sitten pitäisi enää löytää se uniikkikappale, joka olisi mittasuhteiltaan, tyyliltään ja sävyltään juuri oikeanlainen. Saattaa olla pitkä projekti, mutta mikäs kiire tässä mihinkään on. :)

Jäätelöhetki

Uinnin jälkeiset jätskit maistuivat pienille vieraillemme. Olen juuri nyt tosi iloinen terassistani. Halusin rauhalliseen paikkaan asumaan ja toive todellakin toteutui. :)

Tässä muuten kävi nyt niin, että tämän kesän osalta jäivät kesäkukat sun muut istuttamatta. On sitten ensi kevääksikin jotain hommaa jäljellä. Ajattelin kukkia lähinnä suuriin ruukkuihin, lisäksi haluaisin terassille ehkäpä maton, suuren keltaisen aurinkovarjon ja tarjoiluvaunun. Ehtisihän sitä vieläkin, mutta kaikkea ei ole varaakaan hankkia heti kerralla. Ja haluan katsella rauhassa, mielummin tekee harkittuja ja oikeasti mieleisiä hankintoja. Mielestäni pikku hiljaa kootut kokonaisuudet ovat kauniita.

Vaaleaa

Tykkään pukeutumisessa samoista väreistä ja tyyleistä kuin sisustuksessakin ja viihdyn vaaleissa sävyissä. Juuri nyt ihaninta on pukeutua shortseihin ja kevyeen pitsisomisteiseen kesäpaitaan. Vaikka en ole mikään auringonpalvoja, rakastan hellettä ja lämpöä enkä toivoisi sen loppuvan koskaan - tai ainakaan pariin kuukauteen. Nyt lähden ostamaan pihalle lasten uima-allasta, toivottavasti niitä on vielä Prismassa jäljellä! Saamme iltapäivällä pikkuisia vieraita ja ennustan nauruntäyteistä aikaa auringossa. Grilli on myöskin tarkoitus viritellä kuumaksi, nam nam. Ihanaa päivää teillekin!