Laadusta ja sen puutteesta

Reilut kuusi viikkoa sitten ostin meille uudet rattaat varsin huolellisen vertailun jälkeen. Päätin, että Emmaljunga on merkki, josta suostun maksamaan hieman enemmän kuin muista vertailussa olleista tuotteista - onhan se lastenvaunujen kehityksen edelläkävijä, jonka tuotteet valmistetaan Ruotsissa, niissä on pitkä takuu ja ilmeisesti varsin hyvä jälleenmyyntiarvokin. No, hyvin nopeasti kävi ilmi, että rattaiden kuomussa oli jotain vikaa. Se ei pysynyt aivan tavallisessa käytössä paikallaan vaan napsahteli vähän väliä toiselta puolelta pois. Soittelin asiasta myyjäliikkeeseen (Vauvatalo Johanna) ja aika pian rattaat kävivätkin jo ensimmäisessä huollossaan, jossa kuomun kiinnikkeet tarkistettiin ja niitä kiristettiin. Ongelma kuitenkin jatkui ennallaan ja rattaat kiikutettiin uudelleen huollettaviksi. Tässä vaiheessa omat hermoni alkoivat olla jo vähän kireällä - tiedätte, että rattaat ovat pääasiallinen kulkuneuvoni autottomana kotiäitinä ja jokainen päivä ilman niitä on vähän ärsyttävä - ja kun homma ei taaskaan toiminut, meille suostuttiin viimein tilaamaan kokonaan uusi kuomu. Ilmeisesti tuon kyseisen kuomun jännitys on jotenkin pielessä, koska koko kuomu on vähän epäsymmetrisen näköinenkin. Nooh, uutta kuomua odotellaan nyt toista viikkoa ja tässä Vauvatalon ja kodin välillä on tullut ajeltua jo nyt mielestäni riittävän monta reissua, vaikka ei pitkästä matkasta olekaan kyse.

Kuomu ei ole ainoa juttu, joka noissa rattaissa ei ole täysin kohdallaan. Turvakaaren pehmusteen vetoketju aukeaa tosi herkästi ja sitä saa olla jatkuvasti laittamassa takaisin kiinni. Lisäksi kankaisen tavarakorin reunat ovat jo parista kohdasta rispaantuneet rikki, vaikka korissa ei ole pidetty yli viiden kilon kuormaa (5 kg on valmistajan ilmoittama kantavuus). Minua harmittaa ihan hirveästi - en oikein tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. Yrittää purkaa koko kauppa vai kuinka... Huolellisen vertailun jälkeen saan tällaisen tuotteen, huoh. Toisaalta tykkään rattaista niiden keveyden ja superhyvän työnnettävyyden ansiosta paljon, mutta en haluaisi hyväksyä tällaisia "pikkuvikoja" näinkin uudessa tuotteessa.

Viime viikolla ostin pikku-T:lle aurinkolasit ja valitsin mielestäni ihan kohtuullisen arvokkaan mallin kunnon optikkoliikkeestä. Kotona kunnolla sovitellessa huomattiin, että pään taakse tulevan kuminauhan toinen kiinnike on löysä eikä pysy edes pientä hetkeä menossa mukana aukeamatta. Ei kun takaisin Silmäasemalle! Siellä vika todettiin hetkessä ja sain uuden nauhan sekä kehotuksen tulla välittömästi reklamoimaan, jos sekään ei ole napakka. Onneksi vaikuttaa siltä, että nyt tämä uusi nauha on hyvä ja pysyy kiinni, mutta tulipahan taas tehtyä ylimääräinen reissu...

Eikä tässä vielä kaikki. T:n uusi Polarn o Pyretin pipo näyttää tältä. Se ehti olla kerran käytössä (todistusaineistoa täällä), kunnes hoksasin, että se kannattaa varmasti pestä ennen käyttöönottoa. T:llä on aika herkkä iho etenkin poskissa eikä sitä tiedä mitä kemikaaleja noissa uusissa vaatteissa voi olla. Täysin ohjeiden mukaisesta, vieläpä kevyen linkouksen pesusta pipo tuli ulos toinen solmimisnauha lähes irti rispaantuneena. Maksoin tästä piposta 17,90 mikä on mielestäni aika iso summa pienen lapsen asusteesta, mutta ajattelin, että luotan PoPin laatuun ja voin myydä tämän vielä hyvään hintaan eteenpäin toisellekin käyttäjälle. Nyt on sitten edessä reklamointireissu eli taas kerran ajelu Ideaparkiin ja takaisin.

Voiko laatuun enää luottaa yhtään missään ostoksissa? Onko minulle käynyt vain huono tuuri vai tätäkö tämä nykyään on? Joka hankinnan kanssa saa varautua muutamaan extra-reissuun? Mitä jos olisin ajanut vaikka Porista asti PoP-ostoksille Ideaparkiin, sekin olisi täysin mahdollista?

On tässä se hyvä puoli, että siitä miten reklamaatiot hoidetaan, saa viimeistään käsityksen liikkeen asiakaspalvelusta, aidosti. Valitettavasti homma ei aina mene ihan putkeen. Toisaalta hyvin hoidettu reklamaatio voi ainakin omassa tapauksessani vain lujittaa suhdetta myyjäosapuoleen ja lisätä asiakastyytyväisyyttä.

En toki sano, etteikö halpistuotteissa olisi laatuongelmia. Mutta etenkin hintavammissa tuotteissa sitä vain oikeasti odottaisi hyvää laatua ja toimivuutta. Esimerkiksi Block-valaisin, niin ihana kuin se onkin, on mielestäni ihan hassusti suunniteltu, koska sinne sisään tulee uunilamppu! Luulisi, että Koskisen Harri olisi vähän miettinyt tätäkin puolta. Uunilamppua ei ole tarkoitettu poltettavaksi tuntikausia päivässä, joten lamppua saa olla vaihtamassa vähän väliä, eivätkä ne edes ole mitään halpoja. Kyseinen valaisin taitaa kuitenkin nykyään maksaa about 179 euroa.

Ugh. Olen puhunut.