perjantai 31. elokuuta 2012

Elokuun parhaat


Uin järvessä.
Söin vadelmia.
Sain vauvan nauramaan.
Ja nauroin itsekin.
Join kuohuviiniä.
Pidin kukkaa hiuksissa.
Nautin kotipäivistä.
Kävin hierojalla ja kampaajalla.
Sain uuden äitikaverin.
Aloitimme vauvamuskarin.
Poika oppi kääntymään ja nukahtamaan omaan sänkyyn.

Siinä sinulle haastetta, syyskuu.

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Uusi pari

Kyllähän sandaalit ihan mielellään laittaa sivuun, jos tilalle saa jotain näin ihanaa!


Suunnittelin aiemmin hankkivani tälle syksylle konjakinväriset kiilakorkonilkkurit, mutta kun tämä kaunokainen tuli Stockmannilla vastaan, totesin että tässä on minulle vielä klassisempi ja monikäyttöisempi vaihtoehto. Olen Wondersin kenkiä ennenkin katsellut ja sovitellut, mutta tämä on ensimmäinen parini kyseiseltä merkiltä. Kengät tuntuvat mukavilta jalassa ja nahan sävy on tosi nätti. Paras ominaisuus on kuitenkin kuminen pohja ja se, että samaa materiaalia on käytetty myös korossa. Pituuteni lyhyyteni puolesta saisin tykätä korkkareista enemmänkin, mutta minua jostain syystä usein häiritsee korkojen kopina. Näistä se puuttuu täysin! Näitä ei tarvitse myöskään kiikuttaa heti suutarille korkolappujen vaihtoon, sellaisia ei nimittäin ole ollenkaan. Odotellaan kuitenkin lämpötilan laskua vielä aika monta astetta ennen nilkkureiden käyttöönottoa, vai mitä?

maanantai 27. elokuuta 2012

Sandaalit säilöön

Kesä alkaa olla koettu ja sehän olikin ihan mukavan vähäluminen. Avokkaita ehtii toki käyttää vielä pitkään, mutta kevyimmät sandaalit siirsin kaappiin taka-alalle lämpimämpien menokkien tieltä. Olen aika tarkka kengistäni, joten haluan, että vain käytössä olevat kengät ovat esillä ja muut suojassa pölyltä ja kolhuilta. Olen yleensä säilönyt kengät ihan vain pahvisissa kenkälaatikoissa ja se onkin ollut ihan toimiva ratkaisu. Nyt kuitenkin kokeilin tällaisia Bosign-merkkisiä muovisia kenkälaatikoita, joita äitini suositteli. Näissä on se etu, että laatikosta näkee läpi, joten haluamansa löytää hieman nopeammin kuin umpinaisista laatikoista. 


Tämä laatikko on aika pieni, juuri sopiva kahdelle sandaaliparille. Samalta merkiltä löytyy kuitenkin myös isompia laatikoita, joihin mahtuu paremmin nilkkurit, tennarit ja sen sellaiset. Pitkävartisille saappaillekin löytyy omansa. Kuulemma Bosign valmistaa myös kravateille säilytysrasioita, sellainen on ehkä saatava. Meidän "juhlavaatekaappia" ei saa auki ilman, että joku henkarilta roikahtanut kraka tervehtii ovella.

Tuliko muuten yllätyksenä, että tämäkin kauniita ja toimivia arjen tuotteita valmistava firma on ruotsalainen? Ne kyllä keksii...


Laatikon toisessa kyljessä on pieni kahva, josta vetämällä laatikko aukeaa ja kengät saa ulos purkamatta koko laatikkopinoa. Ihan kätevää!


Minulla ei ole lenkkareita lukuunottamatta mitään muita kuin nahkakenkiä ja mietinkin, että tällainen muovinen laatikko ei ehkä ole se hengittävin säilytysratkaisu luonnonmateriaaleista valmistetuille kengille. Toisaalta laatikko ei kyllä ole täysin umpinainen, kyllä ilma tuolla pääsee kiertämään.

Olin kymmenen vuotta sitten au pairina Jenkkilässä ja perheen äiti oli kovan luokan kenkäfriikki. Hän säilytti satoja kenkäparejaan tyylikkäissä mustissa kenkälaatikoissa (juu, vain tietyn väriset laatikot kelpasivat), joiden kylkeen oli liimattu valokuva kengistä. Se oli todella hieno säilytyssysteemi, mutta en ole koskaan saanut aikaiseksi kuvata omia kenkäparejani.

Miten te säilytätte kenkiä?

lauantai 25. elokuuta 2012

Ja tältä täällä oikeasti näyttää

Stailaamaton olohuone babysittereineen, leluineen ja vauvanvaatteineen - tietysti meikäläisen läppärikin löytyy kuvasta.


Nyt ei irtoa tämän enempää tarinaa, tällä viikolla meillä on nukuttu aika huonosti ja nyt sen alkaa tosissaan tuntea pääkopassaan. Ennen viikonloppu oli aina tae siitä, että sai nukkua pitkään ja sikeästi, nykyään on vähän toinen ääni kellossa. Onneksi aurinko paistaa, vauva hymyilee ja tällekin päivälle on kivaa ohjelmaa tiedossa, kyllä se tästä. Mukavaa lauantaita Sinullekin!

torstai 23. elokuuta 2012

Ennen ja nyt

Esmeralda's -blogissa oli kiva juttu sisustuksen muuttumisesta pienten juttujen myötä ja Esmeralda haastoikin muut bloggaajat mukaan paljastamaan, millainen sisustus on ollut vuonna 2010 ja millainen se on nyt vuonna 2012. Pakkohan tähän oli lähteä mukaan! Vanhemmat kuvat olen ottanut pian tähän asuntoon muutettuamme ja uudet nappasin tänään (myönnän, olohuonekuva on stailattu eli raivasin keskilattialta pois lelut ja babysitterin). Vasta julkaistuani postauksen huomasin, että eihän me olla täällä vielä asuttu vuonna 2010, mutta en jaksanut enää muokata kuvia uusilla vuosiluvuilla, joten 2010 = 2011, sorry!

Ensin kurkataan makuuhuoneeseen, jossa tauluhyllyn kokoonpano on muttunut täysin - persoonaton kukkataulu on korvattu perhe- ja hääkuvilla. Pentikin jakkara oli minulla kuvaa ottaessa "kotisovituksessa", siksi hintalappu roikkuu siinä vielä kiinni. Nykyään tilalla on vauvansänky eli itse asiassa kehto, josta on irrotettu keinujalat. Päiväpeittoa emme ole vieläkään hankkineet, joten makuuhuoneen ilme muuttuu tosi paljon aina lakanoidenvaihdon yhteydessä. 


Mitäs sitten on tapahtunut tuolla vieras-työ-lastenhuone-varasto-sekatilassa reilun vuoden aikana? Vierassänky on lähtenyt evakkoon vanhempieni luokse, jossa sillä on huomattavasti enemmän käyttöä. Sen tilalle on tullut kaivattua säilytystilaa lipaston muodossa, joka on muuten melkoinen tilaihme, vaikka kuvassa näyttää aika pieneltä. Tuossa jakkaran kohdalla on tarkkaan mitoitettu tila pinnasängylle, sitten kun pienokaisen tulee aika siirtyä isompaan sänkyyn ja omaan huoneeseen nukkumaan.


Olohuoneessa on tapahtunut eniten pieniä muutoksia. Ennen-kuvan tavaroista on yllättävän moni yksinkertaisesti hajonnut. Nurkassa kököttävä lattiavalaisin levisi ensimmäisenä, sitten pianon vieressä oleva lehtikori, seuraavaksi pianotuolista halkesi yksi jalka ja lopuksi valitettavasti pilasin tuon ruudullisen torkkupeiton pesemällä sen pesukoneessa (juu, en lukenut pesuohjeita). Myöhemmin on hankittu pienemmät ja kevyemmät kaiuttimet, vaihdettu lampunvarjostimia, lisätty ripaus oranssia ja kiinnitetty seinälle uutta taulua. Ja uusia pikku ideoita on mielessä, kuinkas muutenkaan.


Tapahtuneet muutokset ovat pieniä, sillä seinäpinnat, lattia, verhot ja matot sekä käytännössä kaikki huonekalut ovat pysyneet samoina. Silti ilme on päivittynyt yllättävänkin paljon lyhyessä ajassa ja toki elämäntilanteen muuttuminen pariskunnasta lapsiperheeksi näkyy jonkin verran. Miltähän meillä näyttää taas vuoden päästä?

Paljastakaa te muutkin bloggaajat kuvianne ennen ja nyt!

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Piano ja ääni

Rakastan pianon sointia, en kai lapsenakaan koskaan halunnut oppia soittamaan mitään muuta soitinta. Haaveilen varmaan ikuisesti, että voisin nousta suurelle lavalle flyygelin taakse, ehkä pitkä mekko päällä ja kukka hiuksissa, soittaa ja laulaa kauniisti. Sillä aikaa Jesse Kaikuranta tekee sen, no miinus mekko ja kukka. Hänellä on kyllä niin upea ääni ja taito laulaa suoraan sydämeen, nämä ovat minusta molemmat koskettavampia kuin alkuperäiset versiot. Kuuntelin näitä tänään repeatilla ja liikutuin, onneksi kolmikuinen ei vielä osaa kysyä, miksi äiti itkee.


 Saakohan näitä Jessen covereita ostaa jostain mp3:na tai cd:llä?

tiistai 21. elokuuta 2012

Siivouspäivä

Isäni joskus vinoili, että mun pitäisi kirjoittaa siivousvinkkejä tänne blogiin kun olen aina ollut niin tarkka mm. peilipintojen kirkkaudesta. No pappa, täältä pesee! Ajattelin nimittäin kirjoitella siivouspäivästäni. Tällä kertaa lykkäsin siivouksen aloittamista mahdollisimman pitkälle, jotenkin homma ei kiinnostanut ollenkaan, mutta kun päätin kirjoitella aiheesta blogiin, sain ihan uutta puhtia. Eihän tämä bloggaus siis ole ollenkaan turha harrastus.

Tykkään kyllä tavallisesti siivoamisesta, se on sellaista ihan kivaa aivot narikkaan -puuhastelua, jonka lopputulos on mukavan palkitseva. Meidän pikkukämpän perusputsaus ei sitä paitsi pahemmin aikaa vie, etenkin kun se tehdään yleensä yhdessä miehen kanssa. Joskus olen miettinyt siivouspalvelujen ostoa ammattilaiseltakin, mutta vieraan päästäminen oman kodin pintojen kimppuun tuntuu hieman oudolta ajatukselta. Olen ehkä enemmän sitä sorttia, että haen ihan mielelläni illallisen jostain valmiina, mutta siivoan kotini itse.

Siivoushan on pitkälti välineurheilua ja hyvä imuri on aika kiva juttu, meillä on joku tuollainen pölypussiton Electrolux. Aiemmin meillä oli varmaankin yksi maailman tehottomimmista pikkuimureista, joten tiedän mistä puhun. Ei imurointi vieläkään suosikkeihin kuulu, mutta homma on nykyään paljon mukavampi ja nopeampi hoitaa.


Hyvästi rätit ja pesuainevedet, pölyt saa parhaiten pyyhittyä kuivalla mikrokuituliinalla.


Lapsuudenkodista opittua: kaiken voi pestä tavallisella tiskiaineella, useimmiten pesen vessankin sillä. Välillä jaksan käyttää oikein jotain varsinaisia puhdistussuihkeitakin. Vimillä saa valkoisista kalusteista tahrat ja likanaarmut aika kivasti pois, sillä putsailen tarpeen mukaan muutaman kuukauden välein.


Kaikki valkoisten lattialistojen omistajat tietävät, miten paljon niiden päälle kertyy näkyvää pölyä (en ikinä koskaan valitse koristeellisia valkoisia listoja, esim. tällaisia). Aikani rätti kädessä konttailtuani keksin kokeilla tällaista yhdistelmää: Sini-varteen ikkunanpesupää ja mikrokuituinen ikkunanpesin kiinni ja menoksi. Juuri sopivan kapoinen lattialistojen läpikäymiseen, pitkä varsi helpottaa ulottumista vaikeisiin paikkoihin kuten sohvan taakse, ja homma toimii niin kuivana kuin kosteanakin. Nykyään vetelen samalla pelillä koko lattiapinnat, neliöitä kun ei niin paljon ole, että tarvitsisin erillistä lattiamoppia.


Peilit ja lasipinnat puhdistuvat näppärimmin Cif-ikkunasuihkeella ja nukkaamattomalla Viledan ikkunaliinalla. Tässä asiassa olen merkkiuskollinen, jotenkin tuo on vain paras ikkunanpesusuihke, esim. Rainbow tai Pirkka eivät yllä yhtä helppoon ja siistiin lopputulokseen.


Mutta mitä ihmettä mä teen tälle tiskipöydälle? Kuvassa lavuaarin reuna kiillotuksen jälkeen eli aika karulta näyttää. Laseista jääneet renkaat ja muut kestotahrat erottuvat selvästi ja näyttää siltä kuin kukaan ei olisi pyyhkinyt pöytää aikoihin. Olen kokeillut kaikkia yllä olevia tuotteita, taikasientä yms. mutta nuo rinkulat ovat ja pysyvät.


Juttelin ystäväni kanssa viikonloppuna siitä, miten hän oli vaihtanut pesuaineet myrkyttömiin ekotuotteisiin koiran hankkimisen myötä ja havahduin itsekin miettimään, millaisia aineita oikein kodissa käytän. Pitäisiköhän pienen ihmisen takia vaihtaa aineita luonnonmukaisempiin? Oletteko te muuttaneet siivoustottumuksianne lasten myötä (paitsi tietysti venyttäneet käsitteen "siisti" rajoja...)?

maanantai 20. elokuuta 2012

Mamman perjantai-ilta...

... kului lökäpöksyporukan keskellä hiphopfestari Blockfesteillä ystäväni kanssa. Käytiin katsomassa Palefacen (ihku!), Jukka Pojan sekä Ruger Hauerin keikat, ja välillä ostamassa kojuista limpparia ja karkkia. Tosi hurja meininki siis. Oli kyllä todella hauska ja virkistävä ilta, sää oli upean kesäinen ja uusi festarialue Ratinanniemessä hieno.


Kotiin tullessa pojat olivat jo nukkumassa, pieni pienessä ja iso isossa sängyssä. Liikuttava näky. Mun oli ihan pakko herättää mies ja päästä kartalle kaikesta elintärkeästä. Montako milliä poika joi pullosta, mihin aikaan hän nukahti, muistitko antaa lääkkeen, vaihdoitteko yökkärit, tuliko kakka... Joo, pää pehmenee ihan selvästi äitiyslomalla! Kaikki oli mennyt tosi hienosti, tietenkin. Minä onnekas saisin taas seuraavana iltana olla mukana siinä kaikessa.

perjantai 17. elokuuta 2012

Meillä tänään

Innostuin järjestelemään pikkutavaroiden paikkoja hieman uudelleen. Pianon päälle pääsivät talvella ostamani harmaat Kivi-tuikut, jotka sopivatkin uuteen tauluun aika kivasti. Tilalta sai väistyä pitkään paikallaan nököttänyt CANDLES-purkki, se siirtyi työhuone-lastenhuoneen eli tuttavallisemmin pikkuhuoneen kirjahyllyn päälle. Tuon huoneen sisustus on pyörinyt mielessäni tässä viime aikoina, haluaisin sinne jotain raikastusta, mutta palaillaan siihen myöhemmin..

Eteiseen korupurnukkani alle laitoin pitkästä aikaa yhden mummini virkkaamista kauniista pitsiliinoista. Tykkään käyttää niitä sisustuksessa mausteina vähän kausittain. Tuo Pentikin lasipurkki on muuten tosi toimiva korurasia. Siellä säilytän lähinnä kelloja ja rannekoruja, joista nappaan käyttöön eteisestä viimeiseksi lähtiessäni ja riisun ensimmäiseksi kotiin tullessa. En osaa ollenkaan käyttää koruja kotona, edes vihkisormustani.


Musta virkattu pussukka on pyörinyt siellä täällä etsien paikkaansa, mutta nyt ripustin sen keittiöön suodatinpussien säilytyspussiksi ja tuntuu viihtyvän uudessa roolissaan oikein mainiosti. Niin ikään keittiössä sujautin kehyksiin ja seinälle oranssisävyisen Porin Olut -retrokortin. Tällaisilla pienillä muutoksilla saa mielestäni kivaa vaihtelua kotiin, eikä tarvitse ostaa mitään uutta.


Nautin näistä elokuun päivistä tosi paljon. Aurinko paistaa, saa vielä pukeutua kesätoppeihin ja sandaaleihin, mutta silti ajatuksia voi jo suunnata tulevaan syksyynkin. Kenties sytyttelen joku ilta jo tuikkujakin, jos vain muistan ostaa niitä jollain kauppareissulla... 

Arki sujuu aika kivasti poitsun kanssa. Jotenkin tuntuu, että nyt kolmen kuukauden iän kolkutellessa vauva on oppinut olemaan vauva ja äiti on oppinut olemaan äiti. Päiväuni- ja yörytmi on alkanut vakiintua ja Pikku Prinssi on ollut oikein mainiolla tuulella viime aikoina. Toki yöunien pätkittäisyys vieläkin välillä väsyttää meitä vanhempia, mutta se kuuluu asiaan. 

Meillä on sitä paitsi ollut viime aikoina jotenkin hirmu paljon kaikkea kivaa menoakin. Tänään eräs ystäväni tulee meille yöksi ja suuntaamme varmaankin kaupungille vähän tyttöjen iltaa viettämään. Huomenna täällä Tampereella näyttäisi olevan Hämeenpuiston Sisustus-Antiikki-tapahtuma, jossa kiinnostaisi käydä piipahtamassa.


Mukavaa viikonloppua!

torstai 16. elokuuta 2012

Autumn accessories


laukku Mulberry
vyö H&M
kengät Vagabond
kello Esprit
rannekoru Nomination

Uusi äitiyspakkaus

Kela esitteli uuden 2012-2013 äitiyspakkauksen eilen, eikös ole ihastuttava? Värimaailma on tosi herkullinen, harmaata raikastaa leijonankeltainen ja myös beigen sävyt toimivat aina niin tytöillä kuin pojillakin. Tuo ruskea pöllösomisteinen vanuhaalari on ainakin ihan vastustamaton. Tarkemmat tuotekuvaukset löytyvät täältä.


Äitiyspakkaus on kyllä todella hieno juttu ja itselleni oli itsestäänselvyys, että otan sen esikoista odottaessani. Voisin kyllä helposti valita pakkauksen uudelleenkin, jos jossain vaiheessa lisää lapsia on tulossa, kuitenkin design vaihtuu ja olen ollut tosi tyytyväinen äitiyspakkauksen tuotteisiin! Ihan oikeasti pelkällä äitiyspakkauksella pärjäisi varmasti aivan hyvin vauva-ajan ensimmäiset kuukaudet - tietysti vaunut ja turvakaukalo autoon olisi hyvä hankkia, mutta noin muuten, ainakin jos ei ole hirmuisen tarkka vaatteiden istuvuudesta ja sävymaailmasta ja saa "keskikokoisen" vauvan.

Erittäin kovassa käytössä äitiyspakkauksen tuotteista meillä ovat jo olleet makuupussi, peitto ja liinavaatteet, kylpylämpömittari, hiusharja, kynsisakset ja melko suuri osa vaatteista sekä tietenkin harsot. Tietystikään kaikki vaatteet eivät istu vauvalle täydellisesti eivätkä vastaa juuri omaan makuani (ei kai voi olettaakaan kun samat tuotteet menevät koko kansalle), mutta suuri osa kyllä. Odotan jo, että pääsemme käyttämään kivoja vanu- ja toppahaalareita. Toukokuussa syntyneelle sirolle pojalle ne ovatkin varmaan tulevana talvena juuri sopivia.

Tässä vielä kuva vuoden 2011-2012 pakkauksesta, jonka itse sain keväämmällä (kuvan saa klikattua suuremmaksi):


Millaisia kokemuksia teillä on äitiyspakkauksesta?

kuvat: www.kela.fi

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Muutama kuva viikonlopulta

Sain työkaverieltani paaaljon kuvia viime lauantailta, ei siis enää tarvitse harmitella, etten itse ollut kuvaustuulella. Päivä oli kyllä todella virkistävä ja sää aivan upea. Meillä oli hauskoja vesijettiaktiviteetteja ja tiukka seitsenottelu olympialaisten hengessä. Tietysti myös uitiin, saunottiin ja syötiin. Paljon.




Oikein tuntee, miten tällaisista päivistä latautuu energiaa pimeää talvea varten. 
Suomen kesä on niin kaunis.

tiistai 14. elokuuta 2012

Untuvatakki - check!

Lähdin lauantaiaamuna pikaisesti Ideaparkissa käymään, tarkoituksenani oli etsiä jotain kivaa päällepantavaa viikonlopun juhliin, ikävä vaatekaappini kun oli taas kerran muuttunut sellaiseksi, ettei sieltä löytynyt yhtään mitään - käykö teillekin usein niin? No sitä, mitä lähdin hakemaan, ei tietenkään löytynyt. Sen sijaan Espritin myymälässä roikkui uutuuksien joukossa juuri kriteerini täyttävä musta, polvimittainen untuvatakki ja minun oli ihan pakko napata se mukaani. Oli hieman idiootti olo kantaa kotiin mustaa untuvatakkia kun ulkona paistoi aurinko ja oli parikymmentä astetta lämmintä, mutta olen monena vuonna todennut, että odotella ei kannata. Itse olen sen verran pienikokoinen, että mittasuhteiltaan sopivia takkeja ei kävele joka päivä vastaan.

Takissa on monta hyvää ominaisuutta - reilu huppu, suojaava kaulus, säätömahdollisuus vyötäröllä, sopiva pituus eli ulottuu juuri polven yläpuolelle, kunnon taskut, kaksisuuntainen vetoketju ja lisäksi nepparikiinnitys sekä minun silmääni nätit tikkaukset. Tämän tyyppinen untuvatakki oli monesti mielessäni viime talvena kun yritin värjötellä joko lyhyessä untsikassa tai sitten pitemmässä villakangastakissa, kumpikaan ei tuntunut tarpeeksi lämpöiseltä. Josko tulevana talvena ei tarvitsisi palella!



Toivon kuitenkin, että tätä uutuutta ei tarvitse laittaa päälle vielä piiitkään aikaan!


P.S. Sovitin Espritin myymälässä myös aiemmassa postauksessa ihailemiani kiilakorkonilkkureita, mutta valitettavasti lesti ei ollut hyvä itselleni. Kauniit kengät kyllä!

maanantai 13. elokuuta 2012

Aurinkoinen aamu

Aurinko paistoi ihanasti makuuhuoneeseen tänä maanantaiaamuna. Se helpotti hieman heräämistä, vaikka mielummin olisin kääntänyt kylkeä ja nukkunut vaikka puoleen päivään! Meillä oli ohjelmantäyteinen viikonloppu - lauantaina hieno, aurinkoinen mökkeilypäivä työporukan kanssa (= omaa aikaa minulle, jee) ja sunnuntaina juhlittiin pirteän isoäitini 90-vuotisjuhlia. Nyt on ihan typerä olo, etten ottanut juurikaan valokuvia... Täytyy kyllä nostaa hattua niille bloggareille ja muillekin, jotka jaksavat kuvata aktiivisesti joka puolella ja ikuistaa kaikkia kauniita yksityiskohtia. Haluaisin itsekin oppia kulkemaan kamera kaulassa luontevasti ja haaveissa on myös paremman kameran hankkiminen.



Poitsu nukahtaa nykyään ihanan tyytyväisenä omaan sänkyynsä illalla, mutta jostain syystä kaveri löytyy hyvin usein meidän vanhempien välistä aamulla. Omaa laiskuuttahan se on kun en enää aamuyön tunteina jaksa millään nousta erikseen syöttämään ja rauhoittelemaan jo siinä vaiheessa aika levottomasti nukkuvaa vauvaa, on helpompaa ottaa poika kainaloon ja näin ollen saamme kaikki nukkua ehkä hetken pitempään. Unen laadusssa tosin ei välttämättä tuolloin ole aina kehumista - kuten varmaan moni muukin äiti, haaveilen sikeistä kymmentuntisista unista. ;) Tuota pikku pupua olen nyt alkanut pitää pojun vieressä hänen nukkuessaan. Eihän hän itse vielä siitä mitään ymmärrä, mutta toivottavasti jossain vaiheessa tuttu pupu auttaa pientä nukahtamaan paremmin vieraissa paikoissa ja sitten joskus omassa huoneessaan.

Tykkään kyllä kovasti näistä elokuun säistä. Nyt on sellainen olo, että tästä tulee kiva viikko!

perjantai 10. elokuuta 2012

Tarve- ja toivelistalla

Heips, listafriikki ilmoittautuu! Teen jatkuvasti listoja kaikesta, jotenkin ne auttavat pitämään pääni järjestyksessä. Kotityölista, ostoslista, hoidettavien asioiden lista, kuukausittaisten menojen lista... No, lista on loputon. ;) Työpaikallakin minut tunnetaan lukemattomista muistilistoistani, joista sitten vedän yli kaikkea jo hoidettua ja suurella nautinnolla nakkaan koko listan roskiin kun kaikki siinä olevat asiat on hoidettu. En käsitä, miten esimerkiksi rakas mieheni selviytyy suhteellisen monimutkaisesta työstään ja kaikista vapaa-ajan menoistaan ilman minkäänlaisia muistilistoja. Hän ei puolestaan voi ymmärtää, miten joku voi saada minkäänlaista iloa tällaisesta suunnittelutoiminnasta. Välillä kyllä ihmettelen sitä itsekin!

No, näiden paljastusten valossa ei kai tule yllätyksenä, että olen jo tosi monien vuosien ajan (mieleeni palaavat lukion historiantunnit...) tehnyt sesongin vaihtuessa listausta vaatteista ja asusteista, joita tulevalla kaudella tarvitsen ja niin tein nytkin. Tällä kertaa lista on varsin lyhyt, mutta sitäkin tärkeämpi.

1. Polvimittainen untuvatakki hupulla, mielellään naisellinen malli ja musta väri, esim. kuvan PartTwo (179,-)
2. Kiilakorolliset nilkkurit, esim. nuo Espritin konjakinväriset ihanuudet (99,-)
3. Kunnon lämpimät talvikengät, tuo EMUn pintanahkainen malli houkuttelee (229,-)



Jeps, nuo EMUt menevät ainakin hintansa puolesta ihan vääriin sfääreihin... Saa nähdä, millaiset lopulta hankin, eihän tässä mitään kiirettä ole!  Minulla ei muuten ole minkäänlaista kokemusta Espritin kengistä, ovatkohan laadukkaita?

Muita listausfriikkejä ruudun toisella puolen? 
Mitä teidän hankintalistallanne on syksyksi/talveksi, vai vieläkö on ihan liian aikaista miettiä tällaisia?

torstai 9. elokuuta 2012

Uutta seinällä

Uusi taulu saatiin kiinnitettyä pianoseinälle eilen. Kyseessä on mieheni taitavan siskon tekemä työ, jonka kehystytimme Kehystarinassa. Valitsimme mustan passepartout'n ja tuollaisen lämpimän, hieman jopa kullansävyyn taittavan metallinsävyisen kehyksen. Itse kuva on mielestäni tosi hieno - kun sitä katsoo läheltä ohimennen, näkee vain mustavalkoisen abstraktin kokonaisuuden, mutta tarkemmin ja kauempaa katsottuna kuvasta erottaa kaksi naisen päätä. On se hienoa, kun jotkut osaa!


En kyllä voisi olla lopputulokseen tyytyväisempi, taulu sopii omalle paikalleen niin hyvin.

tiistai 7. elokuuta 2012

Me rakastamme farkkuja



En ole ennen ollut niin kovin farkkutyttöjä, mutta nyt on meneillään joku vaihe, etten muuta osaa päälleni laittaakaan. Lempparifarkut siis jalassa joka päivä, mieluiten sinisävyisten yläosien kanssa! Tuo raitaneule on muuten noita aiemmin himoitsemiani H&M-uutuuksia ja juuri niin kiva kuin arvelinkin. Poitsulle puin nuo 50-senttiset söpöydet luultavasti viimeistä kertaa, ovat jäämässä auttamatta pieniksi. Niin mielelläni kun kaikkea kivaa vaatetta pojalle ostaisinkin, niin nyt ei kyllä kannata, yksi koko kun menee sen pari kuukautta maksimissaan.

Pojan housut & body KappaAhl Newbie
Äidin farkut & neule H&M, sandaalit CoralBlue, kello Esprit, kaulakoru Kalevala Koru Lähde

maanantai 6. elokuuta 2012

Sisusta kuin sisustusbloggaaja?

Lily-sivustolla oli hetki sitten juttu, jossa annettiin 5+1 vinkkiä sisustaa kuin sisustusbloggaaja. Oikein hyviä vinkkejä kyllä, kannataa käydä tsekkaamassa. Itse ajattelin jatkaa hieman aihetta enemmän kieli poskessa -meiningillä. Sen verran paljon on tullut sisustusblogeja vuosien varrella seurattua, että olen huomannut tiettyjen juttujen nousseen blogisuosioon. Näillä viidellä plus yhdellä vinkillä saat omaankin sisustukseesi täydellisen sisustusblogifiiliksen! ;)

1. Blogimatto

Tämä IKEAn matto, Blogimaton lisänimen saanut Stockholm-malliston mustavalkoinen klassikko, on helppo aloitushankinta. Hieman haastavamman siitä tosin tekee se, että maton valmistus on taidettu lopettaa, mutta käytettyjä varmaan löytyy aina verkon syövereistä.

kuva: Alvhem

2. Tekstitaulut

Ei sisustusblogia ilman Keep Calm -tekstitauluja? Näissähän voi ilmeisesti lukea ihan mitä vain ja tällaisen voi myös laittaa minne vain. Kaikki väritkin käyvät! Siis helppoa.


kuva: Weheartit

3. Pikkukuvien teippaaminen seinään

Unohda kehystys ja reikien tekeminen seinään! Trendikkäimmät asetelmat seiniin syntyvät nykyään ihan vain teippaamalla ja seinällehän sopii vaikka kirjekuori tai lemppariputiikkisi kassakuitti...  Sisustusteippejä kannattaa muutenkin käyttää kaikkeen mahdolliseen, mm. hyllyjen reunuksien koristeluun. (Voisi kyllä olla aika hauskaa tekemistä lasten kanssa? Tuollainen teippi kuulemma irtoaa hyvin pinnoilta jälkiä jättämättä.)

Kuva: Peikonpoika -verkkokauppa

4. String -hyllyt

Näitä Pocket-hyllyjä ja muita String-hyllysysteemejä näkee paljon blogeissa. Ihan kivoja ja kohtuuhintaisiakin kyllä, ja saatavilla monissa eri väreissä. Kirjojen sijaan sisustusblogitunnelmaa luo paremmin kokoelma kaikenlaisia pikkutavaroita ja nuo edellä mainitut sisustustarrarullatkin voi pinota string-hyllylle.

kuva: Finnish Design Shop

5. HAY Tray -tarjotinpöydät

Sohvapöydäksi kannattaa valita HAYn tarjotinpöytä, mieluiten useampia.

kuva: Finnish Design Shop

+ 1. Koriste-esineet ja valaisimet lehtipinojen päällä

Ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä, mitä tahansa pikkuesineitä omistatkin, ne kannattaa sijoittaa mukahuolimattomasti (sisustus)lehtipinojen päälle. Valaisimet, maljakot, kynttilänjalat... kaikki käy!

kuva: Sisustusblogi.fi


Mietittekö koskaan, miten tietyistä jutuista tulee trendejä ja miten blogimaailma luo niitä? 

P.S. Shokkipaljastus: itsekin himoitsen String-hyllyä...

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Pump it up

Olen käynyt säännöllisesti BodyPumpissa kymmenen vuotta (joo, huhhuh, aika rientää). Muistan vielä hyvin ensimmäisen pumppikerran. Menimme testaamaan tätä hehkutettua uutuutta uteliaina äitini kanssa, jumppahulluja molemmat. Mitään rakkautta ensikokeilulla se ei varsinaisesti ollut, mutta sittemmin pumpista on tullut vain niin helppo, tehokas ja monipuolinen tapa pitää yllä peruslihaskuntoa, että se on jäänyt vakkariksi treeniarkeeni. Enkä kyllä enää yhtään ihmettele konseptin suosiota!

Pumppikertojen tiheys on vaihdellut aika paljon. Opiskeluvuosina tavoittelin painojen jatkuvaa lisäystä ja kävin pumppaamassa kolmisen kertaa viikossa. Viime vuosina olen ollut tyytyväinen yhteen kertaan viikossa. Muutama kunnon taukokin on tullut pidettyä: ensimmäinen opiskeluvuosi, vaihto-opiskeluaika Itävallassa sekä loppuraskaus ovat saaneet minut pitämään breikkiä. Mutta BodyPumpin pariin on ollut aina mukava palata eikä tauosta ole ollut mitään haittaa, oikeastaan päinvastoin. Tällä hetkellä pyrin käymään tunnilla noin kerran viikossa ja tavoitteenani on yksinkertaisesti jaksaa vetää treeni läpi hyvällä tekniikalla ja pikku hiljaa lisätä painoja raskautta edeltäneelle tasolle. Parasta on tunnin jälkeen se fiilis kun ei melkein pysty kävelemään portaita alas jalkojen täristessä... ;) Ja tietysti se, että kroppa, erityisesti selkä, pysyy kunnossa.

Käyn nykyään treenaamassa tamperelaisessa GoGo Liikuntakeskuksessa ja olen erittäin tyytyväinen heidän palveluihinsa. Monipuolisista aikatauluista löytyy aina sopiva ryhmäliikuntatunti ja tarjolla on jatkuvasti myös jotain uutta kokeilunhaluisille. Käyn mielelläni testaamassa uutuuksia, mutta omat suosikit BodyPump ja BodyBalance tuntuvat pitävän pintansa vuodesta ja elämäntilanteesta toiseen.

Tässäpä yksi biisisuosikkini, coolia sunnuntain jatkoa!


lauantai 4. elokuuta 2012

Kevyempi kehys

Vaihdoin kevyemmät ja vaaleammat kehykset olohuoneen "tauluun". Samalla nappasin sohvan suojana olleen mustan peiton pois. Pojan puklailu on vähentynyt sopivan lääkityksen myötä niin radikaalisti, ettei joka paikkaa tarvitse enää suojata. Sitä paitsi ovathan nuo sohvatyynyjen päälliset pestävät! Edelleen kyllä vaihto nahkasohvaan kummittelee mielessä, toistaiseksi mennään kuitenkin tällä.


Alumiininvärinen kehys näyttää jotenkin itsestäänselvältä tuota valkoista tapettia vasten! Etenkin kun vastakkaiselle pianoseinälle ilmestyi jotain, jossa on myös hieman samaa sävyä. Tällä kertaa kyseessä on ihan oikea kehystyksen ansaitseva työ eikä mikään meikäläisen onneton kangasräpellys. Mutta siitä lisää myöhemmin kunhan saamme kyseisen taulun seinään. 

Alla vielä ennen-kuva. Vien nuo mustat kehykset varastoon jemmaan, eiköhän niille vielä joskus joku käyttötarkoitus löydy. Tykästyin asuntomessuilla yhdistelmään harmaanmusta seinä - musta valokuvakehys, se jäi kytemään mieleen...


Vaihtamalla paranee?