Lomaterkut ja aika sanoa näkemiin

Joululoma on sujunut ihanissa kotoilun merkeissä. Ihan uskomaton tuuri ollut säiden suhteen täällä Pirkanmaalla! Lunta on sadellut päivittäin lisää ja aurinkokin pilkahdellut. Olemme viettäneet tunteja pulkkamäessä, katsoneet elokuvia, herkutelleet ylenmäärin ja rakennelleet legoilla. Ennen joulua pikku-T oli tosin melkein viikon kipeänä, mutta onneksi jäbä on nyt jo kunnossa.

Mehän vietimme nyt ihan ensimmäistä kertaa joulua omassa kodissa ja oli kyllä tosi mukavaa! Pidensimme jatkettavan Ikea Bjursta -pöytämme täyteen mittaansa ja heitin päälle Ikean kankaan pöytäliinaksi. Jo pelkästään pitkä pöytä liinoineen toi haluamani rennon juhlavan tunnelman. Jouluvieraat ovat jo lähteneet ja suurin osa joulukoristeista kerätty pois, mutta tästä pitkästä pöydästä en taida raaskia luopua ennen loppiaista.

Kangas on suomalaisen Iina Vuorivirran suunnittelema Avsiktlig, joka oli viime viikolla täällä Tampereen Ikeassa puoleen hintaan. Siis älyttömän halpaan hintaan - alle 2 euroa / metri! Mielestäni tämä kuvio on todella upea ja kangas on vahvaa, "marimekkomaista" puuvillaa. 

Itselleni joulu on mieluisa juhla, mutta enemmän nautin siitä, kun joulu on ohi. Jotenkin on taas helpompi hengittää kun tietää, että ollaan menossa kohti valoa. Minimalistina nautin siitä, että saan kerätä ne (vähätkin) joulukoristeet pois pikku hiljaa. Vuodenvaihteessa alkaa monilla uusi liikunnallisempi elämä - minullakin treeniarki jatkuu hieman uudella twistillä. Olen nimittäin menossa tammikuussa varsin intensiiviselle astangajoogakurssille, jota odotan jo tosi innolla.

Arvaatteko jo, mitä hieman dramaattinen otsikko vihjailee...? Vuodenvaihde tuo tullessaan uusia tulia myös blogimaailmassa. On aika sanoa hieman haikeat heipat tälle blogilleni, jota olen jo yli viisi vuotta kirjoittanut. Uusi blogini löytyy osoitteesta visusillvan.com - toivon, että löydätte tienne sinne kanssani. Kuviani voi edelleen seurata myös Instagramissa tutulla tilillä @suvisillvan.

Jos ehditte kurkata uuteen blogiini, niin olisi mukava kuulla, mitä pidätte! Otan ilolla vastaan kaikki kehitysehdotukset sen suhteen ja toteutan mielelläni toiveet (teknisen osaamiseni rajoissa).

Ihania välipäivien vapaita lomailijoille ja tsempit töissä ahertajille! 

Epätäydellisiä jouluvalmisteluja

Meillä on tiedossa erilainen joulu, sillä vietämme joulua ensimmäistä kertaa aikuisiällä ihan omassa kodissamme. 

Olen tosi mukavissa joulufiiliksissä ja uskon, että isolta osalta se johtuu juuri tästä, että saan rakentaa omat jouluperinteet ja -aikataulut omaan kotiin. 5-vuotias pikkutonttu hääräilee ja touhottaa joulujuttujaan. Ja mikä ihaninta, meillä täällä Pirkanmaalla on ihan valkoinen maa ja lunta satelee päivittäin lisää, se on omiaan nostattamaan jouluista tunnelmaa.

Emme ole jouluna kuitenkaan oman perheen kesken vaan meille on tulossa paljon rakkaita jouluvieraita. Saadaan jatkaa ruokapöytä täyteen mittaansa ja pedata vierashuoneeseen siskonpedit. 

Kuulostaa varmaan tosi idylliseltä, mutta voin kertoa, että mitään täydellistä näissä jouluvalmisteluissa ei todellakaan ole. 

Kaikki lahjat ovat ostamatta. Kortit jäivät lähettämättä määräaikaan mennessä ja nyt yritän saada ne matkaan ykkösluokkaan vielä alkuviikosta. Joululauluja olisi mukava laulella porukalla pianon säestyksellä, mutta en saanut aikaiseksi tilata pianonviritystä, eikä sitä nyt enää ehdi saada. Joulusiivouksen meillä kävi tekemässä Freskan ammattilainen. Joulun tarjottavista olemme hankkineet vasta viinit, lopuista tulevat varmaan vastaamaan suurimmaksi osaksi Saarioisten äidit.

Täydellinen Instagram-kelpoinen kattaus jää haaveeksi vain, eihän meillä edes riitä kaikille jouluvieraille samanlaisia lautasia ja laseja. Viisivuotias on herännyt koko joulukuun ajan tuhottoman aikaisin (kiitos vaan, joulukalenteri) ja kaikkia väsyttää.

Eilen tein piparkakkutaikinan. Kun olin saanut taikinan valmiiksi ja keittiön siivottua, huomasin yhden maustepussin jääneen pöydälle pyörimään. Jep, se oli piparkakkumauste! Olin sitten laittanut taikinaan piparkakkumausteen sijaan pussillisen inkiväärijauhetta. Oli ehkä ihan hieman turhan mausteinen lopputulos... Ei muuta kuin taikina roskiin ja uutta tekemään. Katsotaan, miten itse leipomisen ja paistamisen kanssa tänään käy. En ole varsinaisesti mikään keittiön hengetär... 

No, kaikista näistä säädöistä huolimatta, kyllä se joulu sieltä tulee. Vaikka sitten eripariastioilla ja valmisruualla. Pääasia, että on rakkaita lähellä ja hetki aikaa hiljentyä. Ainakin kotia olen jo saanut mukavasti jouluiseksi huonekuusella ja muutamilla koristeilla. Meillä on tänä vuonna teemana kultainen väri ja tähdet, molemmista olen nyt tosi innostunut.

Epätäydellinen joulu on ihan OK. Oikeastaan aika tavoiteltavaa. Rentoa joulunodotusta kaikille!

Joulupäivänä Yyterissä

Joulua vietettiin perinteisesti perheen kanssa herkutellen, lautapelejä pelaillen, lahjoja vaihtaen ja rentoutuen. Joulupäivän aamuna meille tarjoutui tilaisuus jättää flunssainen pikku-T mummin hoiviin ja lähteä Yyteriin aamulenkille ja siihenhän tartuttiin! Ihana, ihana Yyteri ei ollut synkkä edes tällaisena mustana jouluna, päinvastoin. Raikas (joku voisi sanoa jopa jäätävä) meri-ilma tuntui puhaltavan happea joka soluun ja kun ulkoilun jälkeen vielä pääsi saunan lämpöön, niin olo oli todella hyvä ja raukea. Kiitos joulu, olit ihana - nyt kohti valoa. <3

Lahjaksi yhteinen elämys

Mitä antaa lahjaksi läheiselle, jolla on jo kaikkea ja tarkka, oma maku? Miten olisi yhteinen elämyspäivä? Sellaiseen päädyin itse isänpäivänä tänä vuonna, sillä isälleni on aina ollut ihan uskomattoman vaikea keksiä lahjoja. Lähetin vain kortin, jossa salaperäisesti toivotettiin tervetulleeksi viettämään elämyspäivää Tampereelle minun ja pikku-T:n kanssa. Itse elämyspäivä koitti muutamaa viikkoa myöhemmin, kauniin talvisena sunnuntaina. 

Päivä alkoi brunssin merkeissä. Tampereella on tosi paljon kivoja brunssipaikkoja, joten valinnanvaikeus oli suuri, mutta lopulta päädyin Fazeriin. Hieman oli omakin lehmä ojassa, sillä tätä brunssia en ollut vielä ehtinyt aiemmin itsekään testaamaan. Yhteisessä elämyspäivässä on muutenkin aika mahtavaa juuri se, että samallahan pääsee myös lahjan antaja viettämään aikaa ja kokemaan kivoja juttuja tärkeän ihmisen kanssa.

Fazerin brunssi oli melko ruuhkainen ja perinteisen aamiaishenkinen. Rakastan aamiaiselementtejä, joten minulle tämä ainakin sopi paremmin kuin hyvin. Odotetusti kaikenlaisiin kakkuihin ja leivonnaisiin oli todellakin panostettu. Erityismaininnan ansaitsevat erittäin hyvät smoothiet sekä erityisen herkulliset joulutortut joulutortut. Miljöö on Fazerilla myös aina niin viehättävä, astiat ja koko set up on kyllä puoli ruokaa. Lisäpisteitä ropisee myös siitä, että seurueemme kananmuna-allerginen otettiin hyvin huomioon ja munattomiakin leivonnaisia löytyi. Mahat ääriään myöten täynnä lähdimme kävelemään kohti Vapriikkia.

Vapriikki on yksi lempipaikoistani Tampereella. Olemme käyneet täällä perheen ja monien vieraiden kanssa jo aika usein, mutta vanhempieni kanssa emme vielä koskaan. Niinpä oli korkea aika korjata tilanne. Jo itse tehdasmiljöö on aina niin inspiroiva ja näyttelyitä löytyy moneen makuun, esimerkiksi Suomen eläimiä, sotahistoriaa, kiviä ja nukkeja.

Ja tietysti se omalle isälleni tärkein eli jääkiekkomuseo. Hän on entinen kiekkomaalivahti ja nimi löytyikin Suomeestaruuslaatasta vuodelta 1978.

Vapriikki on rakennettu kyllä erityisen kivasti siinä mielessä, että näyttelyiden varrelta löytyy aina tekemistä lapsille. Jääkiekkomuseon puolella pääsee esimerkiksi kokeilemaan omaa maalintekotaitoaan simulaattorissa ja Vapriikista löytyy myös ihan huikea metsäkonesimulaattori, josta todistettavasti myös aikuiset innostuvat aika paljon. ;)

Kun astuimme museosta ulos, oli jo hämärää ja alkanut pyryttää lunta. Niin kaunista!

Elämyspäivä huipentui kiertelyyn Tampereen Keskustorin joulutorilla ja tunnelma oli kyllä kohdallaan, paljon väkeä ja ihanan talvinen sää.

Minulle jäi päivästä oikein erityisen hyvä mieli ja uskon, että myös lahjan saajalle tämä oli mieleenpainuvampi isänpäivämuistaminen kuin taas kerran ne uudet pitkät kalsarit. Eikä se elämyspäivä tämän kummepaa vaadi - itse asiassa olin vielä miettinyt vierailua Näsinneulassa tai Torni-hotellin katolla, mutta lopulta aika meni niin nopeasti, että ne piti säästää seuraavaan kertaan. Olenkin jo alkanut miettiä seuraavan elämyspäivälahjan saajaa ja päivän ohjelmaa...

Sisustajan jouluvinkit Tampereella

Huomenna alkaa jo jouluviikko! Jos kalenterissasi on hiukan vapaata ja liikut Tampereen suunnalla, niin tässäpä muutama pieni vinkki katsastamisen arvoisista kohteista.

- Joulutori: Perinteinen Keskustorin Joulutori on avoinna 22.12. asti. Torilla on ihana tunnelma ja kojuista voi tehdä herkku- sekä käsityöostoksia.

- DomDom: Yksi suosikkiliikkeistäni Tampereella. Aina jotain uutta ja innostavaa. Juuri nyt joulukoristevalikoima on ihan huikea, paljon kaikkea kivaa pientä paketteihin käärittävää. Itse ihastuin uuden merkin Zone Denmarkin käytännöllisiin keittiö- ja kylpyhuonetuotteisiin (oikealla yläkulmassa). Kauniin yksinkertainen talouspaperirullateline tai saippuapumppu olisi tervetullut piristys omaankin keittiöön.

- SisustusID: Upeita design-klassikoita suosiva sisustusliike on saanut uudet, ilmavat tilat ja valikoimista löytyvät nyt myös Kitzenin tyylikkäät keittiöt. SisustusID:n valikoimista löytyvät oikeastaan kaikki omat lempparimerkit Artekista Muutoon ja kaikkea siltä väliltä. Juuri nyt oli hyvässä alessa mm. Vippin poistuvia tuotteita. Samoissa tiloissa palvelee myös erittäin inspiroiva, moderniin tyyliin luottava kukkakauppa Mehitähti. 

- Pop up Taide Joulupuoti Aleksis Kiven kadulla: Jo viime vuonna hehkutin tätä ihanaa taideputiikkia, mutta nyt pop up -myyntinäyttely on vielä selvästi upeampi uusissa tiloissaan. Pirkanmaalaisten taiteilijoiden moderneja töitä mukavassa tunnelmassa. Plussaa siitä, että tosi monet työt on jo valmiiksi kauniisti kehystetty, mikä säästää ostajan vaivaa (ja rahaa!) ja auttaa ainakin minua hahmottamaan työn mittasuhteita ja roolia sisustuksessa huomattavasti paremmin kuin kehystämätön työ. Oli ilo huomata, että ainakin tänään putiikilla kävi kova kuhina. Itse ihastuin erityisesti kahteen kuvataiteilija Marianne Laitin mustavalkoiseen työhön ja oli mukavaa myös jutella hänen kanssaan paikan päällä. (Tosin tiedän taiteesta tai varsinkin tekniikoista niin vähän, että tuntui, etten osaa kommentoida mitään järkevää :D) Ostopäätöstä en näin nopeasti pystynyt tekemään, mutta onhan tässä vielä muutama päivä harkinta-aikaa, sillä taidepuoti palvelee 23.12. asti.

- Kehräsaaren pikkuputiikit:  Tykkään kävellä Kehräsaaren läpi aina, mutta etenkin jouluna. Näistä pikkuputiikeista tulee aina mieleen ensimmäinen jouluni Tampereella (jo kahdeksan vuotta sitten, huhhuh) ja siitä asti niissä kiertely on kuulunut jouluperinteisiini. 

#supportyourlocal

Huurre

Harva asia koko maailmassa on mielestäni yhtä kuvauksellinen kuin talvinen maisema. Etenkin pikkupakkanen ja huurtunut maailma - nin kaunista. Tänään oli pakko napata kamera mukaan aamupäivän ulkoilulle pikku-T:n kanssa. Sää oli harmaan sumuinen ja kuvista tulikin aika ihanan utuisia. 

Harvoin ihan kaikki on näin upeassa huurteessa talomme punatiilistä seinää myöten.

Tykkään nykyään talvesta todella paljon ja odotan jo malttamattomana meidän talvilomaa, nimittäin pääsen ihan ekaa kertaa elämässäni talvella Lappiin! Tai noh, Kuusamoon, sehän ei monen mielestä ole varsinaisesti Lappia, mutta mulle tarpeeksi lähellä kuitenkin. Siellä varmasti kuvattavaa ja upeita maisemia riittää.

Nytkin satelee hiljalleen lunta, aika taianomainen tunnelma. Voi kunpa saisimme pitää tämän huurteen ja valkoisen maan joulun yli!

Hiukan erilaiset joulutortut

Terve teille tonttuset! Eikö menekin aika näin joulun alla ihan järkyttävää vauhtia? En ole ehtinyt tänne blogiin pitkiin aikoihin. En ole tänäkään vuonna joutunut suuremmin stressailemaan jouluvalmisteluista. Itse asiassa pääsen naurettavan helpolla. Suuntaamme valmiisiin ruokapöytiin ja lahjojen suhteen meillä on perheessä kiertävä systeemi - jokainen hankkii vain yhden lahjan. Joulusiivoiluja en ole koskaan harrastanut vaan teemme ihan normaalit viikkosiivoukset ja keväällähän se sitten kuitenkin iskee, ihan kauhea puunausinto, jolloin kaikki on pestävä ja kiillotettava. :D Mutta silti, tästä helppoudestakin huolimatta tuntuu, että hoidettavia asioita on ihan tuhat koko ajan, huh.

Joulussa parasta on kyllä kaikenlainen läheisten muistaminen, kuluneesta vuodesta kiittäminen ja yhdessäolo. Meillä Suomessa kun ei ikävä kyllä ole Thanksgiving-perinnettä, niin joulu on hyvää aikaa tähän. Päiväkodin joulujuhla sai viimeistään sisäisen pikkutonttuni niin hereille, että lähetin lopulta jopa muutaman joulukortinkin! Mutta myönnän, että joulun suhteen fiilis on nyt se, että ONNEKSI se on ensi viikolla ja sitten alkaa kevät ja valo lisääntyy ja voi keskittyä kaikkeen muuhun. 

Tässäpä yksi vinkki superhelppoon, jouluiseen tarjottavaan, joka ei ainakaan lisää jouluna hoidettavien asioiden tai stressin määrää tippaakaan. Tällä systeemillä joulutortuista tulee kivan pieniä "suupaloja", joita voikin sitten luonnollisesti syödä monta putkeen.

Itse jätin tortut voitelematta, sillä meidän pikku-T on kananmunalle allerginen. Jos tykkää vielä tummemmasta ja kullankeltaisesta paistopinnasta, niin toki voi pyöräyttää hiukan kananmunaa pintaan.

Herkullista viikonloppua ja iloisia, stressittömiä jouluvalmisteluja!

Taas mustavalkoista joulua

Jouluun on enää pari viikkoa, ihan uskomatonta! Nyt todellakin kannattaa ottaa ilo irti jouluisista asioista kuten joulun mauista ja koristeista. Kotimme joulu on ollut jo useamman vuoden ajan varsin mustavalkoinen ja sillä mennään edelleen.

Marimekon ihana Kuusikossa-tyynynpäällinen on muodostunut jo perinteiseksi ja tuli taas niin hyvä mieli kun sain tuoda sen sohvalle nököttämään. Nythän näitä Kuusikossa-tuotteita saa taas Marimekolta parin vuoden tauon jälkeen. Yksi kultainen lukijakin tästä minulle tänne blogin vanhaan postaukseeni vinkkasi, kiitos paljon!

Tähtiruukun sain viime vuonna työkavereilta lahjaksi ja tykkään siitä tosi paljon. Rahapuu ei ole mitenkään jouluinen kasvi, mutta se näyttää hauskalta ja teeman sopivalta jouluisessa ruukussaan. Tämän vuoden uusi juttu on pieni kiinankataja, jonka hankin joulukuusen virkaa toimittamaan. Toivottavasti saan sen säilymään vihreänä ja kauniina jouluun asti.

Koristeita on vähän, muutamia siellä täällä. Yleensä en tykkää juurikaan somistaa kotia pikkutavaroilla, joten niukka linja myös joulukoristeissa tuntuu omalta. Tämä kankainen kuusi kuuluu myös tuohon Marimekon Kuusikossa-sarjaan.

Äidin tekemä valokranssi löysi tänä vuonna paikkansa ikkunalta.

Pitääpä ottaa esille myös Kultainen joululaulukirja nuotteineen. Piano on kyllä ikävästi epävireessä, raukkaa on soiteltu ihan liian vähän viime aikoina. Onneksi meillä on yksi pieni tonttu perheessä, joka laulaa joululauluja ihan sydämensä kyllyydestä, eikä vireellä ole niin suurta merkitystä.

Onko siellä muita, joille joulukoristeiden oikeat värit ovat musta ja valkoinen?

Pakko saada paperitähti

Tämän joulun hitti skandinaavisissa kodeissa näyttää olevan paperitähti. Tai oikeastaan niitä kuuluu nyt olla paljon ja eri kokoja - ikkunoilla, seinillä, hyllyillä. Koska olen tällainen sisustusbloggaaja-trendisopuli, niin tietysti mulle iski myös ihan tosi vakava pakko saada paperitähti-fiilis. 

Ja tämä House Doctorin jättitähti on kyllä niin ihana. Onneksi pienemmät koot olivat loppuneet ja mun oli pakko tyytyä tähän yhteen suureen - ihan ehdottomasti parempi valinta meidän kotiin kuin muutaman tähden rykelmä.

Tänään koettiin aamulla riemukkaita hetkiä kun neljävee sai avata ensimmäisen joulukalenterin luukun. Viime vuonna joulun odotus ei vielä niinkään kiinnostanut, mutta nyt aletaan selvästi päästä tähän homman ytimeen oikein kunnolla. Star wars -legokalenteri on komeillut jo monta viikkoa poitsun huoneessa ja täytyy kyllä kehaista, miten upeasti tätä päivää on jaksettu odottaa!

Mietin sitten ääneen, että pitäisiköhän äidilläkin olla joku joulukalenteri. Siihen Pikku-T totesi, että joo, sieltä voisi tulla sitten luukuista kaikkia huonetavaroita. Tarkentavana tietona lisättiin, että niinku vaikka lamppuja kun sä äiti tykkäät aina vaihtaa niitä.

Tänään myös tajusin, että taidan olla tänä vuonna ihmeen paljon joulufiiliksissä! Kyllä se on tuo pieni tonttupoitsu, joka sen fiiliksen on tuonut ja tietysti lumen kauneus. Nyt aion ottaa kaiken ilon irti tästä hienosta kuukaudesta. Nauttia koristevaloista, joulutortuista, pipareista, glögistä, joululauluista, läheisten muistamisesta ja jopa muutamista joulukoristeista. Ei ehkä kuitenkaan kannata odottaa minulta joulukortteja, joku raja sentään... ;)

Aatonaattona

Kohta se on täällä, joulu kultainen. Aatonaatto on kulunut pakkaillessa ja viime hetken valmisteluita tehdessä. Minulla ja pojulla alkoi eilen loma, omani starttasin BodyBalancen merkeissä. Se on kyllä niin paras ryhmäliikuntatunti, parempaa loman aloitusta en olisi voinut saada. 

Pikku-T:llä on aika töhötys päällänsä. Huomaa hyvin, että pieni haisu tästä joulun jujusta alkaa olla. T on pääsääntöisesti lopettanut päiväunien nukkumisen kotona ja huomaan, miten oma aika onkin vähissä tällaisina päivinä kun hänen kanssaan hengailee.

Tämä blogi hiljenee nyt joulun viettoon, joulu on omistettu perheelle ja ystäville. Palaillaan siis ensi viikolla. 

Rauhallista ja tunnelmallista joulua teille kaikille!

Antamisen ilo tuo joulumielen

Joulun aika on mielestäni ainutlaatuista juuri antamisen ilon vuoksi. Tulee kiitettyä ystäviä ja yhteistyötahoja vuoden varrella tapahtuneista asioista, muisteltua upeita hetkiä ja toivotettua kaikkea hyvää - niin halauksin, glögihetkin kuin lahjoin. Vaikka joulumuistamisten miettimisessä on oma hommansa, niin itselleni juuri se tuo joulumielen ja joulun tunnelman, aivan ehdottomasti.

Lahjojen hankkiminen on usein aika hankalaa, koska kaikilla on jo kaikkea. Omalle lapselleni en ole hankkinut mitään. Hänellä on kaikkea mitä pieni mies voi tarvita ja varmasti mummit, papat ja tädit huolehtivat siitä, ettei poika jää ilman pakettia.

Kaikilla lapsilla ei kuitenkaan ole yhtä hyvä tilanne. On paljon perheitä, joissa joulu ei ole niin iloinen asia. Ei ole varaa, eikä ehkä jaksamistakaan laittaa joulua edes lapsille. Päiväkodeissa ja kouluissa lapset lähetetään iloisen odottavaisina joulunviettoon, mutta kaikille pienille joulu ei tarkoita rauhallisia hetkiä tuikkivia kynttilöitä katsellen, pukin riemuisaa odotusta ja lahjakääreiden avaamista.

Pirkanmaalla vähävaraisissa perheissä on kaikkiaan 7000 lasta. Määrä on niin iso, että siitä varmasti riittää jokaiseen kouluun ja kerhoon joku. Aika riipaiseva ajatus, etenkin kun tietää, miten armottomia lapset voivat toisilleen olla. Lahjoja vertaillaan helposti, ei ehkä vielä ihan pienten lasten kohdalla, mutta isompien kyllä.

Jotta jokainen lapsi saisi edes yhden ilahduttavan paketin, ja joulun taika säilyisi, osallistuin tänäkin vuonna Joulupuu-keräykseen, joka keräsikin täällä Tampereen seudulla upeat 5600 lahjaa vähävaraisten perheiden lapsille.

Valitsin lahjan saajaksi oman poikani ikäisen pojan, aika helppo valinta. Lähdin miettimään lahjaa ihan sen perusteella, mikä saisi meidän perheen 3-vuotiaan pähkinöiksi. Autot-sarjan cool talvihuurteinen Ice Racers -kilpa-auto ja teemaan sopivat sukat muodostivat kivan, pienen kokonaisuuden, josta on varmasti iloa pitkään. Sujautin lahjat upeaan Cars-kassiin, joka meillä varmasti päätyisi pienten aarteiden säilytyspussiksi, eikä sitä raaskittaisi heittää pois.

Ihana ajatus aattoiltana, että jossain perheessä saadaan hymy huulille minun, tuntemattoman pikku tontun lahjan ansiosta. <3

P.S. Osallistuin myös toiseen hyväntekeväisyyslahjakeräykseen, nimittäin sympaattiseen Joulukukka vanhukselle -keräykseen. Siinä auttaminen ja ilahduttaminen ei voisi olla helpompaa. Maksoin valitsemani kukan Prismaan ja he hoitavat kauniin joulukukan eeteenpäin yksinäiselle vanhukselle.