Sisustuksen TOP 5

Seuraan aika monia sisustuspainotteisia blogeja ja yhdessä jos toisessakin (esim. White & Fresh) on viime aikoina pyörinyt kiva haaste, jossa kootaan yhteen oman sisustustyylin TOP 5. Olen ilolla lukenut muiden postauksia, ja niistä inspiroituneena halusin tietysti kantaa omankin korteni kekoon. Tässä siis zubi's cornerin kärkiviisikko sisustuksen saralla! 

Vaalea sävymaailma maustettuna puun sävyillä - vaalea yleisilme on ajaton ja helppo, kaunis ja kotoisa. Ei yhtään tylsä, jos minulta kysytään! Liika kliinisyys vältetään pehmeillä tekstiileillä kuten pellavaverhoilla. Kotona täytyy mielestäni olla lämpöä ja mikäs sitä toisi paremmin kuin kauniit puumateriaalit. Tykkään myös sekoitella eri puulajeja keskenään, tällä hetkellä tammi ja koivu ovat mieluisimpia. Haaveilen muun muassa vanhasta puisesta astiakaapista, ehkä seuraavaan suurempaan kotiin...

Monia minulle mieleisiä sisustusjuttuja yhdistää skandinaavinen muotoilu: materiaalien ja värien käyttö, kuosit, selkeys ja ajattomuus. Toiveena olisi vielä joskus päästä Tanskaan kiertelemään sisustusmyymälöitä oikein ajan kanssa.

Olen aika heikkona valaisimiin. Kiertelen tosi usein valaisinosastoilla ihan vain katselemassa ja kasvattamassa lamppuhaavelistaani. Valaisimia saa olla mielestäni aika paljon, useat pienemmät valonlähteet luovat kivan kokonaisuuden verrattuna yhteen yleisvalaisimeen. Valaisin onkin usein tilassa se piste iin päälle!

Koti ei olisi koti ilman tavaroita, joilla on tarina. Ovat ne sitten mummolasta perittyjä huonekaluja, omasta lapsuudesta muistuttavia tavaroita, matkamuistoja, lahjoja tai pitkään toteutumistaan odottaneita haavehankintoja... Niistä syntyy se juuri oma kokonaisuus!

Edellä mainittujen lisäksi on pakko nostaa esille käytännöllisyys. Tykkään pitää esillä suhteellisen rajatusti tavaraa. Kaikella pitää olla jokin käyttötarkoitus ja varsinaisia koriste-esineitä käytän niukasti. Tekstiilien ja pintojen pitää olla helposti pestäviä ja huollettavia - olen todennut, että nykyisen kodin parhaimpia juttuja on superhelppohoitoinen, mutta hyvännäköinen, laminaattilattia. Haavekodissani kaikki huonekalut ja muut sisustustavarat olisivat todella pitkäikäisiä ja laadukkaita. Inhoan sitä, jos koko ajan tarvitsee varoa likaantumista tai jonkin hajoamista! Siksi haluaisinkin meille esimerkiksi uuden sohvan, koska nykyinen on sellainen, että sitä saa olla jatkuvasti pöyhimässä, nyppimässä ja pyyhkimässä.

Voisin lahjoittaa haasteen eteenpäin seuraaville kivoille blogeille:

Scarlet's memories

Esmeralda's blog

Turun Tilda

Lähdettekö mukaan?

P.S. Hehheh, kävi sitten ilmi, että Esmeralda on aloittanut tämän haasteen aikanaan, eli ympyrä taisi sulkeutua.

Kolmijalkainen kaverini

&Traditionin Milk-valaisin on saapunut ja se on niin ihana! Olen ihan fiiliksissä. Paikkansa lamppu löysi suunnitellusti "pikkuhuoneen" senkin päältä, jonne se tuntuu sopivan täydellisesti. Tuon huoneen muutos on vielä vähän vaiheessa, mutta pilkulliset verhot olen sentään saanut ripustettua ikkunaan ja nyt jo kokonaisuus on pirteämpi.

Hämyisiä marraskuun kuvia... Tätä tää nyt on, mutta hei, alle kuukauden kuluttua päivä alkaa taas pitenemään!

Pikkujouluasu

Pääsin eilen illalla viettämään pikkujouluja pienellä tyttöporukalla, teki kyllä hyvää! Päälläni oli ekaa kertaa jo loppukesällä Benettonin synttärialeista ostettu mekko, josta tykkään tosi paljon. Yhdistin siihen mustat peittävät sukkikset, D for Dasian nahkasaappaat, mustan clutch-laukun (jonka merkistä ei ole mitään tietoa) ja Kalevala Korun Pore-korusetin. Benetton on muuten yksi suosikkimerkeistäni, heiltä löytyy tällaiselle lyhyemmälle naiselle sopivia vaatemalleja, erityisesti kauniita takkeja. Tosi tosi harmi, että nyt Tampereen Benettonilla näyttää olevan loppuunmyynti, pitäisikin ehtiä siellä piipahtaa...

Tuossa mekkosessa on kyllä kaikki kohdillaan - kevyt rypistymätön materiaali, sävyt, kuosi ja malli. Toimii arkisemmassa tyylissä rennon neuletakin kanssa tai juhlavammin asustettuna. Eilisen illan look oli jotain siltä väliltä. Ilman vyötä mekko on aika leveä, joten toin vähän vyötäröä esiin tuollaisella satiininauhalla paremman puutteessa. Kaipailisin kuitenkin ohutta mustaa, vaaleanharmaata tai beigeä vyötä mekon seuraksi ja olen yrittänyt sellaista katsellakin vaatekaupoista, vielä ei ole sopivaa löytynyt. Ajattelin kyllä kokeilla myös leveän vyötärövyön kanssa. Nythän mekkoja on arkenakin taas helpompi käyttää kun ei tarvitse miettiä imetysakrobatiaa.

Kivaa lauantai-iltaa kaikille ja hauskoja pikkujouluja teille, joilla sellaiset on tiedossa!

Joululahjaksi?

Reilut neljä viikkoa jouluun, kylläpäs on syksy vierähtänyt nopeasti. En voi sanoa olevani mikään varsinainen jouluihminen, vaikka tykkään kyllä jouluruuista ja perheen kanssa vietetyn joulun tunnelmasta. Minusta jouluun kuuluu nimenomaan isommalla porukalla oleminen: ruuan valmistelu ja syöminen pitkän kaavan mukaan, pelailu, leffojen katsominen, ulkoilu ja sen sellainen yhdessä tekeminen. Joulussa kivaa on myös se, että kaupat ovat (liian lyhyen) hetken kiinni ja tietysti yksi mukava puoli on lahjojen antaminen.

Yritän aina keksiä käytännöllisiä ja kauniita lahjoja läheisille. Minulla on nytkin listafriikkinä tietysti excel-taulukko olemassa joululahjoista, mutta niin paljon kuin haluaisinkin niistä täällä höpistä, niin se ei käy päinsä - sisarukset, vanhemmat ja monet ystävätkin kun seuraavat tätä blogia. En voinut kuitenkaan vastustaa tälllaisen pienen ideakollaasin tekemistä. Mukana on toivejuttuja, joita mielelläni löytäisin omista joulupaketeistani, mutta myös jotain sellaista, jota itse ajattelin tänä vuonna kääriä pukinkonttiin. Kaikki tuotteet ovat kohtuuhintaisia, alle 40 euroa kappale (tarkemmat hintatiedot löytyvät linkkien takaa).

- Kaunis ja moneen tyyliin sopiva Iittalan Kastehelmi-tarjoilukulho on otettu uudelleen tuotantoon ja minä olen ainakin aivan ihastunut.

- Lämpöiset, mutta hengittävät villapohjaiset urheilusukat kuuluvat omiin talvisuosikkeihini, käytän näitä usein muutenkin kuin lenkkeillessä.

- Iittalan valloittava uutuuskynttilänjalka Nappula on varma valinta pelkistetyn joulukoristetyylin ystäville. Saatavilla eri väreissä, oma ehdoton suosikkini on valkoinen.

- Kauniimpaa jätteiden kierrätystä tarjoavat linjakkaat Everyday Designin paperikassitelineet.

- Miesten tyylikäs Kaarlo-pipo on Marimekolta.

- Kirjalahja toimii aina, Riikka Pulkkisen Vieras on yksi syksyn suosituista uutuuksista.

- Brion kävelyvaunu auttaa pientä seisomaan ja kävelemään opettelijaa.

- Veikeät Kaunisten astiapyyhkeet piristävät keittiössä.

- Innokas kokkaaja löytää varmasti käyttöä Ikean 365+ paistokasarille.

- Menevää miestä ilahduttaa linjakas ja hauskalla tekniikalla toimiva ThinKing-luottokorttikotelo.

- Finlaysonin hellyyttävä Elefantti-essu sopii leipurin pikku apulaiselle.

Mitä sinä toivot tai aiot antaa joululahjaksi?

P.S. Millä ohjelmalla te muut bloggaajat teette tämäntyyppisiä kollaaseja? Minä olen käyttänyt Olioboardia, mutta en ole tyytyväinen tuohon kuvien laatuun ja parempi olisi hakusessa.

P.P.S. Mulla on tänään tiedossa pikkujouluilua tyttöporukalla, ihan superia! Pyydän miestä ottamaan kuvan asustani, aion pukeutua yhteen kivaan mekkoon ekaa kertaa...

Kuvattavat

Kävimme eilen lapsi- ja perhekuvauksessa. Se oli tämänvuotinen isänpäivälahjani miehelleni. Hän, kuten niin monet muutkin miehet, on erittäin haastava lahjottava, eikä osaa koskaan "toivoa" yhtään mitään. Monet ostamani vaatteet ja asusteet ovat jääneet tosi vähälle käytölle ja olenkin todennut, että mies saa hankkia makuunsa passaavat pukineensa itse. Hierontalahjakortitkin ovat tahtoneet jäädä käyttämättä, joudun jatkuvasti muistuttamaan niiden olemassaolosta. Mieluiten annankin jatkossa elämyslahjoja, jotain yhdessä tekemistä tai muuta erityisempää, josta jää pysyvämpi muisto.

Tällä kertaa elämyslahjana sai siis toimia kuvaus ammattilaisella ja mies tuntui kovasti tykkäävän tästä lahjaideasta! Kuvia otettiin enimmäkseen T:stä, mutta myös meistä kaikista perheenä. Toivottavasti sieltä löytyisi jotain onnistuneitakin otoksia. Kuvausvaatteiksi halusin rentoa ja reipasta meininkiä, joten olimme koko porukka tummissa farkuissa ja vaaleissa paidoissa. Poitsulle löysin tuon kivan farkkuhaalarin Lindexiltä, hän näyttää niin isolta pojalta se päällään.

Pikku Prinssini on tosiaan jo iso mies, täyttää tänään puoli vuotta. Hän istuu kovin tomerasti syöttötuolissaan ja aamulla onnistui ensimmäistä kertaa tyhjentämään kylpyhuoneen kaapin alahyllyn sisällön päälleen. Olo on vähän haikea, mutta aika voitonriemuinen - meitsi on puolivuotias äiti, ihan kunnialla vedetty tähän asti vaikka itse sanonkin. ;)

Tuikulla on väliä

Olen tykästynyt viime aikoina muovituikkuihin. Niiden kanssa erityisesti kirkkaat kynttilälyhdyt näyttävät todella kauniilta, lasin muoto pääsee paremmin oikeuksiinsa! Tällaiset tuikut eivät kuumene samalla tavalla kuin alumiiniset, mikä on mielestäni hyvä juttu. Lisäksi paloaika on mukavan pitkä.

Hankin pussillisen näitä tuikkuja viime viikolla Pirteästä Paketista. Valitsin puhtaanvalkoisen värin, tarjolla olisi ollut vaikka mitä sävyjä ja valkoisestakin vielä erikseen kellertävämpi, pehmeämpi versio. Aivan ihana pikkuliike (kirjaimellisesti: putiikki on niin minikokoinen, että siellä mahtuu juuri ja juuri kääntymään), todella ystävällinen ja pirtsakka putiikinpitäjä on joka kerta piristänyt päivääni! Kommenttiboksissa kyseltiin joskus, mistä olen hankkinut aiemmassa keittiöpostauksessani vilahtaneen tuttipurkin. Olen saanut omani lahjaksi, joten en osannut ostopaikasta vinkata, mutta nyt huomasin, että tuolla Pirteän Paketin valikoimissa on niitäkin. Hauska ja hiukan erilainen vauvalahja!

Hankin muuten juuri tuosta liikkeestä aikoinaan kauniita muovisia "jääkiteitä" sekä pöytiin ripoteltavia "ruusun terälehtiä" häihimme. Niiden lisäksi pöydissä oli noita samaisia Kivi-tuikkulyhtyjä, joita kerättiin tutuilta lainaan, sekä tietysti kauniit servetit ja hääkarkkeina suklaasydämet. Kattauksesta tuli kaunis ja se oli tosi helppo toteuttaa. Silloin meillä oli tavalliset alumiiniset tuikut pöydissä, mutta jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä voinut panostaa tällaisiin muovisiin, joita ei olisi tarvinnut olla niin usein sytyttelemässä uudelleen.

Got milk?

Vuoden pimein aika on käsillä ja minä olen päättänyt palkita itseni raskaasta syksystä uudella ihanalla valaisimella. Eikös ole symppis?

Kuva: Finnish design shop

&Traditionin Milk -valaisin on mielestäni samalla sekä tyylikäs että leikkisä. Himmennettävyys sinetöi ostopäätökseni, erittäin hyvä ominaisuus! Tälle on jo paikka mietittynä, mutta uskoisin, että kyseessä on Block-lampun tapaan sellainen valaisin, joka sopii moneen tilaan ja löytää aina paikkansa.

Lypsyjakkaralamppu tulee varmaan aina muistuttamaan minua tästä maitosyksystä. Yli kaksi kuukautta on metsästetty T:n vatsavaivojen aiheuttajaa ja nyt viime viikot testailtu erilaisin altistuskokein maitoallergiaa. Itse olin yhdessä vaiheessa aivan varma, että maito on yksi syyllinen ongelmiin, mutta niin vain osoittautuikin, että T ei ole maidolle allerginen! Olemme nyt löytäneet sopivalta vaikuttavan korvikkeen ja itse asiassa lopetinkin jo imettämisen kertaheitolla - ja poika tuntuu voivan paremmin kuin koskaan. Tiedä sitten mikä siellä äidinmaidossa oli epäsopivaa... Tietysti nyt ollaan menty vasta muutama päivä ja tilanne voi vielä muuttua kovastikin huonompaan, mutta kuitenkin, hyvältä vaikuttaa. Ainakaan pulloruokintaan siirtymisessä ei siis ollut mitään ongelmaa. Tällä hetkellä hieman tuskissaan onkin vain tämä mamma, yritän pitää rinnat lämpiminä ja tyhjennellä pumpulla sen verran kuin on pakko, ettei pukkaa mitään tulehdusta. Raukat ovat aika järkyttyneitä yllättäen koittaneesta toimettomuudestaan.

Taidanpa vetäistä kulhollisen jäätelöä (aah) ja jäädä odottelemaan valaisinpakettiani. Mukavaa maanantai-iltaa teillekin!

Sit & play

Pojun uusi syöttötuoli on viihtynyt viime päivinä hyvin pianon ääressä. Kyseessä on siis Brion Sit -tuoli, joka muuntuu turvakaaren poiston jälkeen juniorituoliksi. Pehmuste on kaapin perukoilta löytynyt Ikean istuinpehmuste, se on konepestävä ja pohjassa on liukuesteet, joten sopii tuohon käyttötarkoitukseen ihan hyvin. Brion omaa pehmustetta en raaskinut ostaa, se kun maksoi melkein neljäkymppiä! 

Briolla on muuten hauskan suoraviivainen tapa nimetä tuotteensa. Sit-tuolissa istutaan, Sleep-sängyssä nukutaan, Go-vaunuilla mennään tukka putkella paikasta toiseen - ja ilmeisesti Happy-vaunuissa ollaan tosi onnellisia ja Sing-rattaissa lauletaan kaiket päivät. Hmm...

Ja kas näin soittotreenit sujuvat. Ensin maestro tutustuu instrumenttiin ja fiilistelee...

Sitten annetaankin jo mennä tunteella.

Äiti tylsästi vilkuilee jotain laulukirjaa. Voi noita kaavoihin kangistuneita aikuisia. 

Orkidea

Lauantaina kaveripariskunta kävi piristämässä meidän päivää ja he toivat tuliaisena mitä kauneimman orkidean. Tässä muodossa on kyllä jotain niin veistoksellista, olen aivan ihastunut! Tosin saa nähdä, kuinka kauan onnistun pitämään kaunokaisen hengissä, parhaani yritän.

Kukan mukana saimme myös kauniin valkoisen ruukun, se tulee varmasti olemaan todella kovassa käytössä. Huomaatteko muuten jotain erilaista alla olevassa kuvassa? Musta paneeliverho on poissa. Alkoi ahdistaa tämä jatkuva pimeys ja jotenkin tuntui, että se synkensi aika lailla yleisilmettä. Toisaalta nuo paljaat patteriputketkaan eivät ole mikään kaunistus, joten saa nähdä palaako verho vielä omalle paikalleen. Lyö ihan tyhjää kun mietin, mitä tuohon kohtaan voisi keksiä...

Millä te piilottaisitte putket vai näyttääkö hyvältä näinkin?

Isänpäivän aamuna

Vuosi sitten ajattelin, että mieheni on minulle niin tärkeä ja rakas, ettei hän millään voi tulla enää tärkeämmäksi. Olin väärässä. Nimittäin se, että hän on lapseni isä, tekee hänestä vielä tärkeämmän ja rakkaamman, vielä korvaamattomamman. Jo synnytyslaitokselta asti on ollut aivan upeaa ja liikuttavaa seurata T:tä isänsä kanssa, heillä on nimittäin ihan omat juttunsa ja selvästi joku sellainen ainutlaatuinen yhteys isän ja pojan välillä. Se saa sydämeni pakahtumaan rakkaudesta ja ylpeydestä.

Sitten on se toinen tärkeä mies elämässäni, isäni eli nykyään meidän perheen pappa. Hän on aina tehnyt niin paljon meidän tyttöjen eteen. Ei ole ollut sellaista asiaa, jossa isä ei olisi ollut valmis auttamaan. On korjattu pyöränkumeja, laajennettu taloon meille omat huoneet, opetettu ajamaan autoa, kuskattu suuren idolini Michael Jacksonin konserttiin Helsinkiin työpäivän jälkeen ja yöllä takaisin... Ja niin kliseistä kuin se onkin, niin pikku-T:n syntymän jälkeen arvostan omankin isäni tekemää työtä vanhempana eri tavalla. Mietin, miten nuori hän onkaan ollut saadessaan heti kerralla kaksi lasta ja miten monista haasteista (ja epäilemättä suuresta väsymyksestä) selvinnyt. Ja nyt työ jatkuu pienen lapsenlapsen parissa. Uskon, että myös papalle ja T:lle muodostuu ihan omat jutut, sellaiset joista ehkä kerrotaan äidille vain osa. 

Tänään on myös aika muistella rakkaita vaaria ja ukkia, jotka ovat molemmat nukkuneet pois. Heitä on kovin ikävä. En oikein osaa pukea sanoiksi näitä ajatuksiani (etenkin kun kyyneleet sumentavat silmät niin, etten kunnolla näe ruutua), mutta tiedän, että he olisivat kovin ylpeitä jos tietäisivät, mitä kaikkea on tapahtunut tässä viime vuosina.

Onnea kaikille isille, olette niin tärkeitä!

P.S. Tänään me annetaan iskän nukkua pitkään ja ollaan vain kotosalla koko perhe. :)

DIY sydänsomiste (älä kokeile kotona)

Syksy on käsityöharrastajien kulta-aikaa. Päivittäin kavereiden Facebook-sivuilla ja suosikkiblogeissa on toinen toistaan kivempia käsityöohjeita. Virkkasin eilen Salkkareiden aikana tällaisen kivan maton!  No, itsehän en ole mikään käsityöihminen, mutta aina välillä inspis iskee kokeilla edes jotain. Sitä paitsi näin joulun alla kaikki lehdet alkavat olla pullollaan joululahjavinkkejä, joissa aina korostetaan sitä, miten itsetehdyt lahjat ovat niitä parhaimpia.

Lähtötilanne oli seuraava. Minulla oli valmiiksi ompelukone esillä, olin juuri saanut pikkuhuoneen uudet palloverhot valmiiksi (lisää tuon huoneen tilanteesta piakkoin). Lisäksi olin jo ehtinyt ommella pallokankaasta lelujen säilytyspussukan ja kangasta oli vielä paljon jäljellä.

Keksin, että leikkaan kankaasta sydämiä, jotka täytän ja ripustan vaikka ikkunanpieleen roikkumaan, joo! Niitä voisin sitten laittaa joulupakettienkin somisteeksi perheelle ja kavereille! Kuvassa muuten näköjään sydän on jo leikattu. Ok, leikkaaminen ja ompelu kävivät siis näppärästi, mutta milläs täyttäisin sydämen? Lähimarketeista ei pikatsekkauksella löytynyt mitään tarkoitukseen sopivaa, joten päätin uhrata yhden Ikean halvoista sisustyynyistä . 

Leikkasin yhden tyynyn kulman auki ja vastaan pöllähti villisti leijalevia höyheniä. Niinpä, tietysti jos tuotteen nimi on Fjädrar, niin mitä muuta voi odottaa... Siitä saatiinkin sitten melkoinen sotku aikaiseksi! Tässä vaiheessa muuten te blogiani seuraavat ystävät voitte huokaista helpotuksesta, en tule tekemään näitä joululahjoiksi.

Tarrarullalle löytyi käyttöä.

Somisteeksi ompelin vielä punaisen napin. 

Ai kauhee, no mutta on se edes vähän hellyyttävä.

Nyt pitäisi siivota se sotku...

Uusi neule ja otsis

Mulla on ollut tässä viime aikoina pyrkimyksenä välttää kovin tummia, etenkin kokomustia, yläosia. Olenkin hankkinut nyt pari uutta vaaleaa, tässä toinen niistä. Lyhyen mallinen puuvillasekoiteneule on JC:stä, hihat ovat tuollaista verkkoneulosta. Tuntuu melkein oudolta kaikkien tunikoiden ja pitkien puseroiden jälkeen tällainen lähes vyötärömittainen malli - mutta kivalta! Neuleeseen yhdistin tänään perussiniset farkut ja ruskean trikoopuseron, ulkona päällä oli harmaa villakangastakki. Kaipaisin vielä uutta huivia talvitakkieni seuraksi, se saisi olla myös jossain vaaleassa sävyssä.

Kävin eilen kampaajalla ja lopputuloksena on otsis! Hirmu outo fiilis kun viimekertaisesta otsatukka-ajasta on vuosikausia. Ehkä aavistuksen hirvittää, mitä tuli tehtyä, mutta noh, tällä mennään. Ainakin pientä vaihtelua, ja piilottaa hyvin hiusrajasta imetyksen takia lähteneiden hiusten tilalle kasvavan "siilitukan". Harmittavan epätarkat muuten tuli näistä kuvista, tällaista se itselaukaisijan kanssa heiluminen välillä on. Kaipa näistä silti asusta selvän saa.

Tämän näköisenä tuli siis käytyä tänään T:n kanssa vauvamuskarissa, hän tykkää kovasti leikeistä ja lauluista siellä. Ihan mukava tuollainen yhteinen harrastus kerran viikossa. Nyt pitäisi alkaa orientoitua illan jumppaohjaukseen. Silmäluomet ja pää painavat tuhat kiloa, tämä parin tunnin pätkissä (edelleen) nukkuminen on kyllä vienyt minusta ihan kaikki mehut. Onneksi liikunta tekee aina hyvää, kunhan vain tulee lähdettyä - ja ohjaajan roolissahan ei voi valita lähteekö vai eikö. ;)

Mukavaa torstai-iltaa kaikille!

Koti valmistautuu talveen

Olen laitellut jo vähän kausivaloja kotona sinne tänne ja tällä hetkellä tykkään tästä haalean sävyisestä alkutalven tunnelmasta. Ehkä meille ei tulekaan tämän enempää jouluisia koristeita, tai sitten saatan vielä innostua, vannomatta paras... Tässä kuitenkin tätä alkutalven ilmettä tänä aamuna kuvattuna.

Valokranssi on äitini tekemä, se muistuttaa hieman jäälyhtyä, tosi kaunis! Tuolla yläikkunalaudalla se majaili viime talvena ja nyt sommittelin sitä vähän joka puolelle - mutta omalle paikalleenhan se päätyi.

Varjostinten vaihtovimma jatkuu, tällä kertaa Pentikistä tarttui mukaan tuollainen beige versio pallolampunjalkaan. Kun varjostin oli ollut paikallaan pari päivää, mieheni kommentoi, että oranssi varjostin on hänen mielestään haalistunut tosi paljon. :D

Meille on ilmestynyt keittiöön ruokapöydän ääreen uusi tuoli. Oli ihan pakko kotiuttaa se kun tuo Brio Sit -tuoli oli mallikappaleena puoleen hintaan Babystylessa, vaikka T ei vielä kunnolla osaa istuakaan siinä. Jaloissa oli hieman tummaa naarmua, joka lähti Vimillä helposti pois. Minusta tuo syöttötuoli on muotoilultaan tosi kaunis, toimii samalla idealla kuin Stokken Tripp Trapp eli muuntuu juniorituoliksi ja ihan aikuisillekin sopivaksi tuoliksi myöhemmin. Voisin kuvata tuolia enemmänkin omaan postaukseensa, jos jotakuta kiinnostaa.

Mietiskelin tässä eräänä päivänä, että mikäköhän minun sisustustyylini on. Ei välttämättä ihan moderni, mutta ainakin vaalea, ja aika pehmeä, suht pelkistettykin... ehkä skandinaavinen? Kaunis muotoilu ja toimivuus on tärkeämpää kuin jokin tietty brändi tai suunnittelija, puun sävyt ja musta ovat mieleisiä tehosteita vaaleiden sävyjen rinnalle. Pohdinta lähti siitä kun eräässä blogissa pyydettiin jättämään viesti, jossa kuvaillaan oman kodin tyyliä. En jättänyt viestiä, koska en osannut. Mutta ei kai sillä niin väliä, kuvat puhukoon puolestaan. :)

Lights

Ihana hetki. Pikkuinen on jo yöunilla, me aikuiset nautitaan vauhdikkaan reissuviikonlopun jälkeen kotona olemisesta. Tunnelmallinen valaistus rentouttaa, tiskikone ja pyykkikone pitävät rauhallista ääntään.

Huomenna heti aamulla suuntaan T:n kanssa maitoaltistukseen eli hänelle annetaan neljän viikon tauon jälkeen maitoa ja seurataan mahdollista allergista reaktiota. Ja tätä äitiä jännittää! Olen odottanut altistusta ihan hirveästi, jotenkin se on ollut minulle sellainen etappi, johon asti pitää jaksaa ja jonka jälkeen saamme edes jotain lisätietoa tilanteesta. Samalla olen kyllä yrittänyt koko ajan pitää mielessä, että välttämättä mitään ei selviä.

Tykkään kovasti naislaulajista, viime aikoina olen kuunnellut aika usein Ellie Gouldingia. Tässä biisissä on jotenkin illan tunnelmaan sopivat sanat ja kaunis melodiakin. Näillä fiiliksillä kohti uutta viikkoa.

Marimekkomania

Oletteko huomanneet, että Marimekolla menee nykyään aika lujaa? Monessa supersuositussa blogissa hehkutetaan tuotteita, myymälöiden esillepanoissa on mielestäni tapahtunut päivitystä paljon houkuttelevampaan suuntaan ja suunnittelijakaartiin on tullut raikkaita lisiä - esim. Lumi-laukkujen takaa löytyvät Sanna Kantola ja Bruno Beaugrand ovat suunnitelleet tämän syksyn uutuusnahkalaukkuja ja Harri Koskinen Valoisa-valaisimen, josta ennustan vielä todella suosittua klassikkoa. Ihanaa Siirtolapuutarha-astiastoa näkee ihan joka paikassa, uusia myymälöitä on avattu ympäri maailmaa ja Shanghaissakin on parhaillaan meneillään Radical Design Week, joka vie suomalaista design-osaamista Kiinaan, Marimekko etunenässä. 

Ja koska tietenkin kuulun Marimekon ystävät -kantisohjelmaan, niin sain viime viikolla sähköpostiini kutsun tutustumaan uuteen VERKKOKAUPPAAN, eli nyt tuotteita voi viimein ostaa netinkin välityksellä! Tämä on mielestäni erittäin kiva juttu, sillä vaikka ei verkon kautta ostaisikaan, niin verkkokaupasta tuotetietoja (joita on vielä hieman suppeasti saatavilla, mutta eiköhän valikoima kasva koko ajan) on nyt helpompi selata ja nyt mukana ovat myöskin hintatiedot, jotka aiemmilla verkkosivuilla loistivat poissaolollaan.

Tasaraita-trikootyynyliinat, Veto-pussilakanat, Olkikukka-verhot

Olen aina pitänyt Marimekon tuotteista, mutta nykyään tuntuu, että himoitsen niitä ihan erityisesti ja jatkuvalla syötöllä. Haluaisin lisää Siirtolapuutarha-lautasia, vaikka ne valmistetaankin Thaimaassa, mikä tuo niille aika ison miinuksen. Lisäksi  haaveilen ruskeasta nahkalaukusta (esim. Sarvi-laukku on ihana) ja tasaraita-kuosinen Ilma-pusero olisi niiiin mun tyylinen. Sen jälkeen kun sain lahjaksi nuo puna-valkoraidalliset tyynynpäälliset, ihastuin siinä määrin trikoon pehmeään tuntuun, että huolisin samantien lakanavalikoimaani koko pussilakanasetin, mielellään tosin mustavalkoisena.

Olkalaukku ja nahkainen Mini Matkuri ovat arjen luottolaukkuja

Marimekon tuotteissa parasta on ajattomuus. Niihin voi välillä kyllästyä ja hylätä hetkeksi, mutta myöhemmin ne tuntuvat taas täydellisen ajankohtaisilta ja toimivilta. Esimerkkinä tuo musta Olkalaukku. Se oli opiskeluaikana kovassa käytössä, kuten niin monilla muillakin kampuksella. Pyörällä liikuttiin joka paikkaan, joten yliolan-laukku oli käytännöllinen ja koon puolesta tuo oli juuri passeli luentomapille. Opiskeluaikojen jälkeen laukku majaili pitkään kaapin perukoilla, mutta nyt äidin roolin myötä olen taas ottanut sen varsinaiseen tehokäyttöön ja aivan rakastunut uudelleen. Se on juuri sopivan kokoinen vauvan hoitolaukuksi ja kulkee kätevästi rattaiden työntöaisan päällä. Nahkainen Mini Matkuri on myös todella kovassa käytössä, sekin on erinomaisen kokoinen nykyiseen elämäntilanteeseen.

Note to self: Älä heitä mitään Marimekon tuotteita pois, viimeistään seuraavalla vuosikymmenellä rakastat niitä taas!

Mahtaakohan muuten Olkalaukku kuulua nykyäänkin opiskelijoiden varustukseen, vaikka luentomapin sijaan kaikilla taitaa olla tietokone mukana...? Toisaalta toimii tuo läppärilaukkunakin, testattu on!

Hurahdin Metropoli-kuosiin keväällä. :)

Ensin suunnittelin kuvaavani tätä postausta varten kaikki Marimekon tuotteeni, mutta laiskuus & aikapula iski, niitä on kuitenkin sen verran paljon, jos mukaan ottaa kaikki pyyhkeet, kosmetiikkalaukut, pussukat jne.. Ehkäpä jatkopostauksena sen vielä joskus teenkin. Jos joku siellä ruudun takana innostuu tarttumaan haasteeseen "Kaikki Marimekkoni", niin olisi kyllä mahtavaa!

Mistä Marimekon tuotteista te juuri nyt pidätte?