Pohojalaasis häis

Eilen pääsin viettämään perinteisiä hääjuhlia Pohjanmaalle kun rakkaat ystävät saivat toisensa. Juhlat olivat todella tunnelmalliset ja ihanat pihahäät. Paikkana oli morsiamen mummola järven rannalla, upea paikka. Tunnelma loppuillasta oli tiivis navettaan rakennetussa tanssi- ja baaritilassa.

Asusuunnitelmani vaihtuivat vähän viime tipassa. Oli luvattu niin kylmää ilmaa, että puin alkuperäisestä ideastani (hihaton mustavalkoinen kotelomekko ja päälle ohut, vuoreton jakku) tilalle sinisen, pitkähihaisen H&M:n sifonkimekon ja Zaran vuorellisen jakun. Valinta oli kyllä ihan oikea, olisin varmasti jäätynyt alkuperäisessä asussa. Tuo beige jakku on aika mukavan lämmin vuorikankaan ja napakan, hieman villakangasmaisen materiaalinsa ansiosta. 

Mekko ei valitettavasti näy kokonaisuudessaan yhdessäkään kuvassa, koska tosiaan oli aika viileää ja pidin jakkua suurimman osan ajasta päällä. Jalassa minulla oli Budapestistä ostetut siniset, ihanat Geoxin avokkaat ja laukkuna upouusi konjakinsävyinen DKNY:n messenger bag. Siitä ehkä vielä parempia kuvia myöhemmin.

Sinisissä kengissäni on vain muutaman sentin kiilakorko ja ne sopivat tosi hyvin pihahäihin. Eipähän tarvinnut kaivella uponneita korkoja mudasta tai nurmikosta. Mukaviksikin osoittautuivat, mitään jalkojen väsymistä tai rakkoja ei ollut havaittavissa. Sinisävyinen asukokonaisuuteni sopi kyllä täydellisesti myös mieheni uuteen pukuun, me oltiin oikea sininen pariskunta. ;)

Reissu oli erittäin onnistunut ja antoisa, onneksi aurinkokin helli meitä. Kiitos ja onnittelut vielä tuoreelle, onnelliselle avioparille tätäkin kautta!

Kesäpäivä kuvina

Pitkästä aikaa teki mieli tehdä ihan perinteinen päivä kuvina -postaus tämän mielettömän ihanan lauantain kunniaksi. Nyt seuraa siis kunnon kuvapläjäys pokkarilla napattuja pikaotoksia. Ja pääosassa lapseni, en näköjään itsestäni ottanut yhden yhtä kuvaa, hups...

Päivä starttasi kello seitsemän herätyksellä hyvin nukutun yön jälkeen. Miten tuo pieni poika voikin olla vapaapäivinä aina seiskalta niin pirteä ja päiväkotipäivinä samaan aikaan vedellä onnellisena sikeitä? 

Iskä oli jo perjantaina lähtenyt opiskelukavereiden kanssa Jysäri-festareille, joten viikonloppu tulisi olemaan omistettu äiti-poika-laatuajalle.

Kaikki päivät alkavat leikillä. Autot ja erilaiset työkoneet ovat edelleen ykkösjuttu.

Kuten näkyy, matto puuttuu olkkarista edelleen. Alun perin oli tarkoitus tehdä tänään Ikea-reissu, mutta kukas nyt tällaisilla upeilla kesäsäillä sellaista tekisi...?

Aamupalan ja perus pyykki-tiskihommien jälkeen päätimme lähteä rannalle.

Perillä oltiin jo ennen kymmentä, rannassa oli vielä rauhallista. Ensin syötiin tietysti eväät.

Sitten suunnattiin veteen. Vesi oli kyllä sen verran kylmää, ettei edes pikku-T halunnut kastautua kokonaan. Hauskaa oli silti.

Rannalla viihdyttiin pari tuntia, kunnes tuli ihan kiljuva nälkä. Niinpä kohti kotia ja lounasta! Kokkasimme feta-jauhelihapastaa, josta tuli kyllä ihan huikean hyvää (vaikka ei näytä kovin herkulliselta).

Lounaan jälkeen koittaa tietysti päikkäriaika. Jes, hetki aikaa itselle - ajattelin, että voisin vaikka lueskella sisustuslehtiä ulkona auringossa, kuvailla blogia varten tai tehdä pari viikolla rästiin jäänyttä työjuttua... 

Mutta kuinkas sitten kävikään? Heräsin kaksi tuntia myöhemmin kuola poskella pienen tuhisijan vierestä. Univelka näköjään voitti tällä kertaa.

Päikkäreiden jälkeen suuntasimme kohti keskustaa. Halusin piipahtaa Stockmannin alennusmyynneillä, mutta fiilis jäi kyllä todella laimeaksi - suurin osa tavarasta oli kuitenkin normaalihintaista. Pikku-T tietysti löysi heti leluosaston...

Tein jäbälle yhden takkilöydön alesta, muuta en ostanut. Yksi DKNY:n superihana laukku itselle (normaalihintainen tietenkin!) jäi kyllä kummittelemaan. Niin paljon, että luulenpa, että kuulette siitä vielä. :)

Takista kuva tähän väliin, eikös ole aika kiva?

 

Stockalla treffattiin ystävät, joiden kanssa suunnattiin Pikku Kakkosen puistoon.

Arvaako kukaan, mikä on molempien pikkupoikien lempiväri...? :D

Puistossa tuli tietysti kamala nälkä ja aloimme miettiä, minne voisimme suunnata syömään. Valitettava totuus on, että Tampereelta ei oikein löydy lapsiystävällisiä (ainakaan leikkipaikalla varustettuja) ruokapaikkoja lauantai-iltana. Vaihtoehdot ovat lähinnä Rosso ja Huviretki. Päädyimme jälkimmäiseen ja reissu oli kyllä melkoinen pettymys ruuan laadun suhteen. Harmi.Vinkkejä hyvistä koko perheen ruokapaikoista otan erittäin mielelläni vastaan.

 

Ruokailun jälkeen kello näytti jo kahdeksaa ja oli aika suunnata kotia kohti. Kotona huomasin tehneeni amatöörimäisen virheen - unohdin sulkea sälekaihtimet ja ilta-aurinko porotti ikkunoista täysillä. Melko lämmin oli olkkarissa, melkein aloin kaivata ilmalämpöpumppua.

Ensimmäiseksi päästiin joka iltaiseen lempipuuhaan, kukkien kasteluun.

Kukkien kastelu on hittihommaa tietysti siksi, että siinä voi kuvitella olevansa tulipaloja sammuttava sankaripalomies.

Pikku-T:n hoidellessa kasteluhommia minä keräsin kuivuneet pyykit narulta. Auringossa kuivuneissa vaatteissa on aivan ihana kesän tuoksu.

Ostin tummanharmaan polyrottinkiruukun niinkin eksoottisesta paikasta kuin Tokmannilta. Samettiruusuja en ole onnistunut pitämään kovin tyytyväisinä, en oikein tiedä olenko kastellut niitä liikaa vai liian vähän. Valoa ne ainakin ovat saaneet.

Keksin muuten eräänä päivänä piilottaa ruman puutarhaletkun Pentikin säilytyskoriin. Kori on jo vähän kovia kokenut ja halusin siirtää sen pois olkkarista.

Valkoiset orvokit ovat mielestäni uskomattoman kauniita. Olen myöskin tänä kesänä saanut ne kukoistamaan todella hyvin ruukuissaan.

Kun kukat oli kasteltu, oli aika siirtyä iltapesuille. Yhdessä totesimme, että päivä oli aivan mahtava. Pikku-T:llä on nyt sellainen vaihe, että hän haluaa kovasti jutella siitä, miten mukavaa on yhdessä ja miten paljon toisistamme tykkäämme. Me myös halaillaan paljon ja syli on muodostunut todella tärkeäksi. Nukutuspuuhien suhteen olemme kyllä epäonnistuneet kasvatustehtävissä, sillä T:n vierellä pitää olla kunnes hän nukahtaa. Aika ärsyttävää, pitäisi löytää itsestään energiaa pitää jonkinlainen nukahtamiskoulu.

Havaittavissa oli pientä levottomuutta ja T nukahtikin vasta kymmeneltä. Minä hipsin alakertaan ja korkkasin ansaitun siiderin. Päivä oli vauhdikas ja kun kahdestaan touhuaa 3-vuotiaan kanssa ja vieläpä nukkuu päikkäriajan ohi, niin omaa rauhallista hetkeä illalla todella osaa arvostaa.

Myönnän, että ihan mielelläni olisin voinut makoilla rannalla rauhassa sisustuslehtien kanssa, käydä syömässä jossain trendikkäässä, laadukkaassa ravintolassa ja jatkaa vielä illanviettoa keskustan terasseilla kahdeksan jälkeenkin. Mutta kun mietin tätä päivää, niin hetkeäkään en kyllä vaihtaisi (okei, ehkä ne about kymmenen itkupotkuraivarihetkeä kenties osittain). Olen saanut viettää täydellisen kesäpäivän täydellisen ihanan, pohdiskelevan ja fiksun pienen pojan kanssa. Ja pian saan käpertyä hänen viereensä ja nukahtaa tasaista tuhinaa kuunnellen.

Millainen päivä teillä oli? 

Olisi myös kiva kuulla, kiinnostavatko tämän tyyliset postaukset teitä jatkossa?

Ripaus luksusta lomaan: Buddha-Bar Hotel Budapest

Budapestin reissullamme päätimme panostaa hieman enemmän hotelliin. Pienen lapsen kanssa liikkuessa ei voi kovin luksushenkisiin paikkoihin useinkaan mennä, joten aikuisten matkalla haluttiin ottaa tästä puolesta ilo irti. Koska Budapest on melko edullinen kaupunki, niin meillä oli mahdollisuus majoittua tällaisessa tasokkaammassa hotellissa. Ja se oli ihanaa!

Hotellivalintamme oli siis Buddha-Bar Hotel, joka sijaitsi aivan keskustassa, Vaci Utca -kävelykadun tuntumassa lähes Tonavan rannalla. Sijainti oli erinomainen, mikä on tietysti aika tärkeää lyhyellä kaupunkilomalla kun ylimääräistä aikaa ei tarvitse käyttää siirtymiin. Hotellista sain vinkin siskoni ystävältä ja lähetinkin hänelle jo isot kiitokset, niin tyytyväisiä kaikin puolin olimme.

Huoneessamme oli jo ensinnäkin huumaavan ihana tuoksu. Mieletön äänentoistojärjestelmä, aasialaiset lounge-rytmit toivottivat meidät tervetulleiksi. Tunnelmallinen valaistus. Ihana huonepalvelu ja minibar herkkuineen. 

Sisustus oli upea. Kaikkea muuta kuin omaa tyyliäni, mutta kaikesta huokui laatu ja tyyli.

Kylppäristä löytyi sellainen erikoisuus kuin sähköllä varustettu WC-istuin. Kyllä. Kaikenlaisia hyödyllisiä ominaisuuksia löytyi, kuten valaistu pytty (!), napin painalluksesta nouseva ja laskeva rengas sekä pytty oli myös lämmitetty (tämä ominaisuus osoittautui yllättävän mukavaksi). Erilaisia suihkumekanismejakin pöntöstä löytyi, mutta en uskaltanut kokeilla. ;)

Hotellihuoneesta löytyi matkaopaskirja luksusmatkailuun. Se ensin huvitti meitä suuresti, mutta lopulta luimme kirjaa paljonkin ja saimme sieltä runsaasti vinkkejä. Nimestään huolimatta kirja tarjosi tietoa aivan tavallisista nähtävyyksistä, ei pelkästään luksusmatkailusta. Hyvä idea mielestäni, että hotellihuoneesta löytyy laadukas kohdeopas.

Siellä sitä kirjaa tutkitaan...

Mustat aamutossut oli ihan pakko ottaa kotiin matkamuistoksi. Näillä voi hipsiä saunasta parvekkeelle vilvoittelemaan ja samalla muistella Budapestin matkaa. 

Otimme hotellin aamiaispaketin ja se kyllä kannatti. Aamiainen oli todella laadukas ja sisälsi paljon tuoreita hedelmiä, kasviksia, juustoja jne. Lisäksi joka aamu sai valita yhden annoksen aamiaislistalta, jolta löytyi erilaisia bageleita, munakkaita, ohukaisia ynnä muuta. Monissa aamiaisruuissa oli teeman mukaisesti aasialaisia makuja. Näytän muuten tässä kuvassa ihan järkyttävältä, pääosassa olkoon upea aamiaissali ja herkut, ei typerä ilmeeni.

Hotellilla oli myös todella kuuluisa ravintola ja lounge bar. Me kävimme nauttimassa siellä sunnuntaibrunssin, joka toimikin hieman erilaisella periaatteella. Saimme eteemme listan, josta sai valita annoksia niin paljon kuin ehti ja jaksoi syödä. Siis kuin all you can eat -buffet, mutta pöytiintarjoilulla. Listalla oli pelkkiä aasialaisia makuja, todella paljon susheja ja muutakin. Aivan ihana!

Ravintolan sisustus oli upea! Olen käynyt aiemmin Buddha-Barissa Pariisissa ja tämä noudatti täysin samaa linjaa.

Sisustuksesta puheen ollen, inspiroiduin alla olevan kuvan terassista kovin. Olisi mahtavaa joskus rakentaa tämän tyylinen omaankin kotiin.

Hotellilla oli myös Spa-osasto, jossa kävimme lillumassa miehen kanssa. Se ei ollut kuitenkaan mitenkään ihmeellinen, Budapestissahan kun on kylpyläkulttuuri aivan upea noin muuten, joten odotukseni olivat kenties turhan korkealla. Spa-osastolla olisi voinut ottaa erilaisia hoitoja, mutta jätin ne nyt väliin.

Lopuksi vielä kuva hotellistamme ulkoa päin (oikean puoleinen), aika vaikuttavan näköinen rakennus. Takana näkyy Gellertin kukkulaa Budan puolella.

Lämpimät suositteluni tälle hotellille, jos Budapestin suunnalla reissaatte. Muutenkin Budapest oli oikein mukava kohde viikonloppureissulle. Aiemman matkapostaukseni voit lukea täältä.