sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Työpiste saapui makuuhuoneeseen

Muistan joskus edellisen kodin aikaan hehkuttaneeni, miten makuuhuoneessani ei ole eikä tule tilaa telkkarille eikä työpisteelle. Noh, tähän kotiin muuttaessamme sain yhden telkkarin, jolle ei muutakaan säilytyspaikkaa löytynyt, joten se tuli makkariin. Ihan kiva töllöä on ollut joskus sielläkin katsoa, vaikka vähän turhakehan tuo on, sen verran harvoin on käytössä. Ja nyt sitten miehen sähkörumpuhankinnan myötä myös työpiste siirtyi makkarin nurkkaan. 

Että miten meni noin niin kuin omasta mielestä?


On tässä pari lieventävää asianhaaraa. Työpöytä tarkoittaa tässä tapauksessa yhtä suurimmista sisustusaarteistani, nimittäin isoisoisän laivasta peräisin olevaa vanhaa pikkupöytää. Toiseksi se toimii lähinnä tietokoneeni latauspisteenä ja kuten mieheni totesi, ehkä näitä sisustusintoilujani ja somettamista ei voi ihan työksi laskea... Toki teen silloin tällöin ihan oikeita töitäkin kotoa käsin, mutta silloinkin linnottaudun usein keittiön pöydän ääreen tai sohvannurkkaan.


En tiedä, onko tämä pysyvä ratkaisu, sillä edelleen hiukan haaveilen joistakin järkevistä yöpöydistä... Nyt kuitenkin mennään tällä - kyllähän laivapöytä tuonne makkarin nurkkaan aika hyvin sopii, vai mitä? Olin itse asiassa jo valmiiksi jotenkin tympiintynyt makuuhuoneen tikashyllykköön ja nyt tuli hyvä syy hankkiutua siitä eroon.


Toisella puolella sänkyä yöpöydän virkaa toimittaa taas vaihteeksi Artekin jakkara. Tämä ihanuus on kyllä ehdottomasti yksi monikäyttöisimmistä asioista meillä kotona, se sopii ihan mihin tahansa.


Tuossa näkymässä makkarin ikkunasta ei ole varsinaisesti valittamista. Nyt on nii-iin kaunista joka puolella, etten kestä! 

Me ollaan ulkoiltu aika paljon, tykkään pakkasesta. Harmi vain, että mun auto ei sitä niinkään arvosta, hieman ollut ongelmia sen kanssa. Toivotaan, että pääsen ihan normaalisti huomenna starttaamaan töihin.Tästä se taas alkaakin sitten, normaali arki ja kunnollinen, ehjä arkiviikko. Aika kivaa, olen valmis! (Mutta perjantaina voi hiukan väsyttää...)

Mitäs pidätte laivapöydästä uudella paikallaan?

6 kommenttia:

  1. Pöytä on calln sievä tuolla paikalla. Sopivalla taululla sen voisi vielä sitoa paikkaansa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olet ihan oikeassa, joku kiva taulukollaasi tai printti onkin ollut mielessä.

      Poista
  2. Ihana pöytä ja tarina. Mun isoisoisällä oli myös laiva ja sieltä on säilynyt kaikenlaista tavaraa. Meillä on nyt vaan niin vähän puuta esillä (siis ei yhtään ��), että ovat tällä hetkellä sijoituksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - ja onpa hauska, että sulla on myös laiva-aarteita. Miten maltat pitää ne sijoituksessa? Noh, mä olenkin tällainen puumateriaalien fani, ehkä liikaakin... ;)

      Poista
  3. Ne on onneksi sijoituksessa äidilläni. �� Mulla on hyvin ristiriitainen suhde puuhun, johtuen lapsuudestani. Siitä johtuu tämänhetkisen talomme valkoisuus ja tietoinen ratkaisuvälttää puuta. Vaneria rakastan, mutta kotiimme se eijuurinyt oikein sovi. Ihastelen kyllä puuta muiden kotona. ��❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on kyllä todella upea talo, eikä kokonaisuus puuta kaipaakaan. <3

      Poista

Ilahdun kommentistasi!