sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Helppo ja herkullinen vegaaninen suklaakakku

No niin, tunnustetaan se nyt ihan alkuun. En ole mikään taitava leipuri. Tähän kun vielä lisätään kananmuna-allerginen lapsi, niin voitte varmaan kuvitella kaikki ne lässähtäneet leipomukset ja kumiset kakkupohjat. Olihan mulla aikaisemmin muutama hyvä ja toimiva bravuuriresepti äidin perintönä, mutta munattomana en ole niitä saanut onnistumaan.

Jonkin aikaa sitten suklaakakun himo vain kasvoi liian korkeaksi ja pakkohan se oli kokeilla, sillä kaupan valmiissa suklaakakuissa on aina kananmunaa. Löysin tarpeeksi helpolta vaikuttavan reseptin Minishow-blogista ja päätin kokeilla. Ja siitä tuli (hieman soveltaen) mun uusi bravuuri!


Ohje on tosi helppo ja sopiva lapsen kanssa yhdessä leipomiseen. Innokas apurini paitsi sekoitti, vatkasi ja maisteli (pitäähän sitä laatua valvoa), myös koristeli kakun boheemin rennolla otteella keväisiä sinisen ja vihreän sävyjä hyödyntäen. Kuvausaikaankin sattui sopivasti olemaan ihana sininen hetki.


Ohje on itse asiassa munattomuuden lisäksi täysin vegaaninen eli maidoton myös. Olen kyllä käyttänyt tässä välillä voita, mutta tosiaan saa ihan maidottomana vaihtoehtonakin toimivan.

Helppo ja herkullinen vegaaninen suklaakakku

Pohja

4 dl vehnäjauhoja
3 dl sokeria
2-3 rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
3 tl vaniljasokeria
100 g maidotonta margariinia
2 dl kiehuvaa vettä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon sulatettu margariini ja kiehuva vesi. 
Paista irtopohjavuoassa 175 asteessa 30 minuuttia.

Kreemi

100 g maidotonta margariinia
0,5 dl sokeria
0,5 dl vettä
2 rkl hilloa (esim. vadelma)

Kiehauta vesi ja sekoita joukkoon sokeri. Vatkaa margariini vaahdoksi ja lisää joukkoon sokeri-vesiseos ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Sekoita joukkoon hillo. 

Tämän kreemin voisi levittää halkaistun kakkupohjan väliin, mutta minä olen oikonut ja laittanut sen suoraan kakkupohjan päälle, toisen kuorrutteen alle. Toimii niinkin!

Kuorrute

3 rkl maidotonta margariinia
3 rkl vahvaa kahvia
2 rkl kaakaojauhetta
200-250g tomusokeria

Keitä kahvi, sulata margariini ja sekoita kaakaojauheen ja tomusokerin kanssa. Levitä jäähtyneen kakkupohjan ja kreemin päälle. Jäähdytä hyvin (yön yli jääkaapissa toimii loistavasti).

Ihanan mehevää, makeaa, suklaista ja herkullista.   


sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Eukalyptuskranssi saunassa

Viime jouluna kaikilla sisustusfriikeillä oli kranssi ja tosi monilla nimenomaan eukalyptuskranssi. Omakin sellainen piti saada, ostin sen tyylikkäästä ja inspiroivasta Kukkakauppa Mehitähdestä. (Jos ette ole siellä käyneet, niin suosittelen lämpimästi tutustumaan! Samoissa tiloissa toimii upea Sisustus ID ja Kitzen-keittiöt, joten inspis modernin tyylin ystäville on todellakin taattu.)

Kaiken jouluisen kranssifiilistelyn jälkeen alkoi jälleen konmaritus ja siivousintoilu ja nyt ollaan jo ihan muissa fiiliksissä. Trendikkäät sisustavat viherkasveilla edelleen ja koristelevat eukalyptuksenoksilla leikkokukkakimppunsa, mutta yhtään kranssikuvaa en ole nähnyt somesisustajien ihmeellisessä maailmassa kahteen kuukauteen.

Minne kranssit ovat hävinneet? Paljastakaa nyt!


Omani kuivui tosi kauniisti ja väri haalistui tyylikkään harmahtavaksi, mutta se ei kuitenkaan varissut yhtään. Jostain keksin viedä sen saunaan. Ja se oli todella hyvä idea! Eukalyptuskranssi on viihtynyt saunassa mainiosti. Mitään varisemista ei ole edelleenkään havaittavissa ja saunan ollessa lämpimänä tuoksu on aivan ihana. Tulee mieleen juhannussauna koivuntuoksuineen. Kylmässä saunassa en tuoksua huomaa, mutta lämmön ja kosteuden vaikutuksesta se jaksaa tulla esiin kerta toisensa jälkeen. Ja onhan se tosi kauniskin!

Tänään pojat olivat laittaneet saunan päälle sillä aikaa kun olin jumpassa ja jo kotiovelle asti tuli ihana eukalyptuksen tuoksu, joka houkutteli pehmeisiin löylyihin.

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Arjen harmauden hurmosta

Heippa ja oikein hyvää maaliskuuta! Nyt on hei virallisesti kevät. Tosi harmaissa tunnelmissa on kyllä tämä maaliskuu aloitettu, loska lotisee ja pilvet tuntuvat roikkuvan suunnilleen pään korkeudella. Voisi kuvitella, että tällaisena päivänä olisi ihanaa imeä väriterapiaa, mutta ei. Olen ihan harmaan hurmoksessa kotonakin.


Koska yksikään vuodenajan vaihdos ei tunnu miltään ilman uutta tyynynpäällistä, niin tietysti yksi sellainen on hankittu. Heittäydyin villiksi ja hommasin harmaan. Tämä löytyi ihan Prismasta ja on ihanan pehmoista puuvillaa! Samaan sarjaan kuului myös nätti torkkupeitto, mutta sitä en vielä pystynyt perustelemaan itselleni. Torkkupeittoja on muutenkin ihan liikaa. (Sen sijaan tyynynpäälliselle oli aito ja perusteltu tarve, sovitaanko näin?) Näitä sai kyllä myös kauniin tummansinisenä, mutta hetken harkinnan jälkeen oma valinta oli kyllä helppo - harmaata sen olla pitää, jälleen kerran.


Uskon, että harmaa on monelle muullekin kuin minulle aika turvallinen väri. Tarvitseeko sen arjen harmauden tarkoittaa lopulta negatiivisia asioita? Minä olen ainakin sellainen arkityyppi, jolle harmaat päivät merkitsevät jotain tuttua, turvallista, tavallista ja lohdullistakin. Eihän sitä kukaan jaksaisi, jos koskaan värit eivät räiskyisi ja pääsisi juhlimaan kunnolla, mutta välillä harmaus on ihan OK. Tänään oli juuri sellainen peruspäivä. Oli vaikea päästä sängystä ylös, mutta aamu oli ihan mukava, sitten perus työpäivä, lounaaksi tavallisia jauhelihapihvejä, tavallinen juoksulenkki, kotitöitä ja sisällä touhuamista lapsen kanssa. Ja nyt istuskelen kirjoittelemassa tätä postausta kietoutuneena tietysti harmaaseen, pehmoiseen neuletakkiin. Aion kömpiä aikaisin nukkumaan ja houkutella miehen tekemään samoin. Ehkä huomenna jotain muuta, mutta nyt on hyvä näin.

Miten teidän maaliskuu starttasi? 

P.S. Harmaudesta huolimatta olen ihan superinnoissani yhdestä sisustusprojektista, josta kuulette takuulla pian lisää. Olen nimittäin tilannut meille taulun! Siitä tulee aika iso ja paikaksi on kaavailtu olohuoneen paraatipaikkaa, tummaa telkkariseinää. Taulun maalaa tilaustyönä Virpi Viitala. Saatoin ehkä esittää jotain harmaan sävyjä toiveeksi sinnekin. ;) Jännittävä ja kutkuttava projekti, odotan lopputulosta todella malttamattomana.