Maanantain mukavat

Moikka, se olisi maanantai! Mitäs teille kuuluu näin viikon alkuun? 

Oletteko syöneet kotimaisia omppuja tai lenkkeilleet raittiissa ilmassa?

Mä olen ollut onnekas ja saanut tehdä molempia. Syksy on kyllä ihanaa aikaa. Tykkään putoilevista lehdistä, muuttuvasta maisemasta, syysauringon pehmeydestä, aamujen kirpeydestä. Tosi kivoja ilmoja ollut viime aikoina! Minä ja Pikku-T oltiin viikonloppuna vanhempieni luona Porissa ja saatiin nauttia kaikesta kivasta. Ehdittiin äidin kanssa jumppaan, koiran kanssa lenkille ja Porin Päivää viettämään keskustaan. Kävi kyllä tuuri, koska pääsimme myös ihailemaan vanhoja paloautoja, aika hienoa!

Lauantai-illan kruunasi lasillinen kuohuvaa ihanan StyleC-bloggaajan kanssa. Kiitos seurasta! Ihan uskomatonta, miten samalla aaltopituudella voi olla jonkun "virtuaalituttavan" kanssa. <3  

Muutakin mukavaa on tapahtunut. Nämä on nyt näitä lapsiperheen pieniä iloja, mutta pakko jakaa - me siirrettiin viime viikolla Pikku-T omaan huoneeseen nukkumaan ja on sujunut älyttömän hyvin. Tuntuu, että me kaikki nukutaan nyt paremmin.

T halusi auttaa sängyn kantamisessa ja huoneen järjestelemisessä sänkyä varten, luulen että hänen mielestään omaan huoneeseen muuttaminen oli aika kivaa. Hänestä on myöskin hauskaa jättää lattialle leikit, vaikka junat, ja laittaa ne illalla nukkumaan. Tosin siinä saa varoa varpaitaan, jos täytyy yöllä käydä rauhottelemassa... Mikään ei kai ole ärsyttävämpää kuin astua pikkuauton päälle keskellä yötä! ;) Mitäs muuten tykkäätte tuosta nosturista noin sisustuselementtinä?

Sekin on huippua, että Silta-sarjan kolmas tuotantokausi alkoi eilen. Ja saan pian Sofi Oksasen uusimman kirjan luettavakseni.

Ja ostin tosi ihania uusia treenivaatteita. Nämä ovat Danskin-merkiltä, jota on juuri tullut myyntiin Prismoihin. Vielä ei ole käyttökokemuksia, mutta vaikuttavat aivan ihanan mallisilta ja hinta on tosi kiva, housut ja pitkähihainen paita maksoivat 19,90 kumpainenkin.

Ja on tässä kaikkea kivaa tulossakin: Ystäväni juuri varasi isolle kaveriporukallemme hienon mökin Vierumäelle. Aiotaan viettää sporttinen viikonloppu isolla jengillä harrastaen kivoja lajeja ja tietysti syöden hyvin. Kokoonpanossamme on paljon pieniä poikia, joten vauhtia ei varmasti menosta puutu. Mutta mikäs sen mukavampaa. Odotan tosi innolla!

Kivaa viikon alkua!

Pisaroita purkissa

Eikö ole suloinen tämä Iittalan Kastehelmi-sarjan uusi tulokas, kannellinen purkki? En voinut vastustaa tätä kun näin uutuudet Prismassa. En tosin ostanut purkkia itselleni vaan ystävälleni tuliaiseksi. Onneksi hänkin tuntui pitävän siitä kovin.

Kastehelmi-sarja on kyllä aivan ihana kauttaaltaan. Ihailen sitä, miten monenlaiseen tyyliin sarja sopii - modernista hyvinkin perinteiseen ja romanttiseen saakka. Itseltäni löytyy tästä sarjasta tarjoilukulho sekä tuikkukippo, molemmat ahkerassa käytössä. 

Huomasin, että Kastehelmi-sarjasta saa uutena myös juomalaseja ja ne jäivät vähän mieleen pyörimään. Nimittäin meillä olisi oikeasti tarvetta yhtenäistää juomalasivalikoimaa, tällä hetkellä kaapissa majailee melko sekalainen seurakunta.

Antoisampaa arkea

Keskiviikko-ilta, pimeää, syksyistä. Arkiviikko puolessa välissä - viikonlopusta jo matkaa, työstressiä ilmassa, seuraavaan vapaapäivään tuntuu olevan ikuisuus. Pimeinä aamuina herääminen on ollut tavallista vaikeampaa, mietin, miten jaksan parin kuukauden kuluttua kun pimeys on melkein läpi vuorokautista.

Arki voi tosissaan olla harmaata, se voi olla jopa lähes mustaa. Se on oravanpyörää, loputtomia sähköposteja, kiirettä, hoitamattomia asioita, lyhyeksi jääneitä yöunia, levinneitä ripsareita ja unohtuneita avaimia. Ja sitten se on juuri niitä kaikkia ihania asioita, joista hyvä elämä on tehty. Onnistumisia töissä, hyviä lounaskeskusteluja, päiväkodin pihassa syliin juokseva lapsi, hyvä treeni, astianpesukoneen rauhoittava ääni, kuivuvat saappaat eteisessä, loistava biisi radiosta.

Kuten niin moni asia, myös arki on asennoitumisesta kiinni. Itse tykkään arjesta, vaikka se ei aina ihan helppoa olekaan ja varmaan nyt joku ajatteleekin, että hyvä se tuollaisen arkifanin on tuolla huudella. ;) Hyvä arki ja se, että siitä tykkää, on kuitenkin valintojen summa ja joudun itsekin jatkuvasti miettimään, mitkä asiat ovat arjessani säilyttämisen arvoisia, mitä haluan lisää ja mitä vähemmän. Ja nyt ajattelin listata muutamia asioita, jotka tekevät omasta arjestani astetta antoisampaa.

Liikunta. En jaksaisi varmaan tehdä yhtään mitään, jos en liikkuisi. Olen todella koukussa. Liikunta auttaa jaksamaan, sillä se saa kropan väsymään niin totaalisesti, että turha stressi on helpompi unohtaa ja tulee keskityttyä olennaiseen. Liikunnalle haluaisin tällä hetkellä järjestää enemmänkin tilaa arjessani.

Lämmin ruoka. Entisenä välipalojen puputtajana todella tiedän, mistä puhun. Nyt kun olen totuttautunut taas lapsuuden jälkeen syömään kaksi lämmintä ruokaa joka päivä, huomaan, miten paljon siitä saa voimaa. Mieliala pysyy hyvänä ja ne turhat välipalatkin voi unohtaa. Niin ja kotona sitä lämmintä ruokaa pitää aina tehdä iso satsi, josta riittää moneksi päiväksi.

Oma aikansa sähköpostille ja somelle. Rakastan työtäni ja sosiaalista mediaa, mutta jatkuva tavoitettavuus syö aika paljon energiaa. Olen siirtynyt puhelimessani sähköpostin manuaaliseen synkronointiin. Tsekkaan kyllä iltaisin usein työmeilit, mutta teen sen vain silloin kun todella haluan ja päätän painaa päivitä-nappulaa. Olen huomannut, että mieli on paljon rauhallisempi kun jumpan jälkeen ruudulla ei vilku heti saapuneiden sähköpostien määrä. Ehdin kyllä perehtyä niihin sitten kun sopiva hetki koittaa. Somen suhteen teen usein niin, että kirjaudun kokonaan ulos some-sovelluksista ja sitten kun haluan tsekata toisten kuulumiset tai tehdä päivityksen, kirjaudun sisään. Suosittelen kokeilemaan, jos tuntuu, että sähköpostin ja somen seuraaminen syö paljon energiaa arjessa.

Uni. Kadehdin avoimesti ihmisiä, jotka pärjäävät hyvin lyhyillä yöunilla. Oma unentarpeeni on tosi iso ja joudun nukkumaan usein 9-10 tunnin pätkiä jaksaakseni arjessa. Tämä on asia, jota en ole saanut itsessäni muutettua (yritetty on kyllä) ja niinpä olen päättänyt hyväksyä ison unentarpeeni ja oppia elämään sen kanssa. Ja se tarkoittaa sitä, että suuntaan nukkumaan samaan aikaan 3-vuotiaan kanssa useampana iltana viikossa. Vaikka parisuhdeaika jää silloin vähiin ja oma aika muutenkin, niin kokonaisuudessaan olen varmasti parempi vaimo (ja myös äiti, ystävä ja työtoveri) kun otan tarvitsemani ajan unelle. Sitä paitsi osaan olla melko tehokas valveilla ollessani kunhan vain nukun tarpeeksi, joten ehkä sitten ehdin kuitenkin tehdä ihan tarpeeksi...? Nukkuminen on ihanaa!

Leikkiminen. Olen oikeastaan aika huono leikkimään, mutta opettelen sitä koko ajan. Mikään ei ole yhtä mukavaa kun pikku-T:n leikkien kuunteleminen! Lapsen mielikuvituksesta saa valtavasti iloa arkeen. Leikki-ikäisen kanssa tulee myöskin oltua ulkona aika paljon, raitis ilma tekee kyllä hyvää.

Viihde ja visuaalisuus. Olen blogien suurkuluttaja ja lähes joka päivä otankin hetken, jolloin selaan suosikkiblogieni uudet päivitykset läpi. Tämä syö kieltämättä aikaa ja olen miettinyt, että voisinkohan siirtää tästä ajasta enemmän treenaamiseen...? Toistaiseksi en ole raaskinut, päinvastoin seurattavien blogien määrä on vain kasvanut, hups. Viihde-osastoon sopivat myös laadukkaat sarjat. Niiden seuraaminen on mahtavaa pakoa omasta arjesta ja vielä kun seuraa jotain sarjaa yhdessä miehen kanssa, niin se on kyllä tosi mukavaa. Oikein odottaa yhteisiä hetkiä seuraavan jakson parissa.

Kaiken kaikkiaan visuaalisuus on tärkeää minulle ja huomaan, että jo kauniiden kuvien katseleminen kohottaa mielialaa. Tärkeää on tietysti myös viihtyisä koti (olisitteko arvanneet?) ja vaatteet, joissa viihtyy. Varmaan tuttu tunne monelle, että päivä tuntuu sujuvan kaikin puolin paremmin, jos tukka on hyvin ja yllä mieluisa asukokonaisuus?

Valokuvaus. Arjessa kuvaaminen on hauskaa, sillä se auttaa löytämään kauniit hetket ja yksityiskohdat siitä harmaammastakin arjesta. Ja mikäs olisikaan sen mukavampaa kuin tavallisena arkipäivänä katsoa lomakuvia ja hymyjä lomalaisten kasvoilla - tietäen, että kyllä se seuraava loma sieltä ennen pitkää taas koittaa. 

Näihin kuviin ja tunnelmiin, mukavaa viikon jatkoa! Olisi todella kivaa kuulla teidän vinkit ja keinot tehdä arjesta antoisampaa.

Designmuseossa

Viikonloppuna vietimme lapsuudenystävieni kanssa tyttöjen viikonloppua Helsingissä. Meillä on muodostunut jo perinteeksi tällaiset pienet kaupunkilomat, joita vietämme ympäri Suomea. Yleensä reissuihin kuuluu hyvää ruokaa, shoppailua, tietenkin vedet silmissä nauramista ja myös ripaus kulttuuria ja/tai liikunnallisia aktiviteetteja. Tällä kertaa esitin toiveen visiitistä Designmuseoon ja se toteutui.

Museovierailu oli kyllä todella mielenkiintoinen. Jäin miettimään tätä alla olevaa tekstiä. On mielenkiintoista, miten muotoilu kapinoi erilaisia valtavirran ilmiöitä vastaan. Ja sehän on oikeastaan muotoilun tehtäväkin. Tässä ajassa, jossa kertakäyttökulttuuria on paljon, meitä viehättää ajattomuus, selkeät linjat, laadukkuus, linjakkuus, käsin tehty.

Pääsimme ihan viime hetkillä tutustumaan Suomimuodin antologia -näyttelyyn, näyttely päättyi eilen. Todella mielenkiintoinen! Oli hauskaa, että näyttelyyn oli päässyt mukaan myös uudempia suomalaisen muodin luomuksia, kuten Makia. Miehelläni on todella paljon Makian vaatteita ja laatu sekä muotoilu on kyllä niissä kohdallaan. Mielestäni Makia on kannustava esimerkki suomalaisen, laadukkaan vaatevalmistuksen uudesta noususta. Onhan se aika aika haikeaa, miten paljon aikanaan on suomalaista vaateteollisuutta ollut ja miten vähän meillä on muodin isoja tekijöitä tällä hetkellä. 

Itsekin tulee hankittua suurin osa vaatteista ulkomaisista ketjuista - vaatekaappini taitaa koostua aika pitkälti ruotsalaisista brändeistä. Olen niin pienikokoinen, että usein on hankala löytää kotimaisilta valmistajilta sopivia vaatteita, mutta varmasti tässäkin asiassa voisin enemmän keskittyä siihen, että oikeasti pyrkisin löytämään ensisijaisesti kotimaista muotia.

Näissä näyttelyissä on aina hauskaa huomata, miten tietyt tuotteet vain osaavat olla niin uskomattoman ajattomia. Vai mitä sanotte Rukan sadetakista, Marimekon Tasaraita-vaatteista tai Jokapoika-paidasta sekä Hai-saappaista? Ihan yhtä ajattomia eivät onnistuneet olemaan nuo kasari-lasketteluasut...

Huonekalupuolella kuvasin vähemmän, esillä oli paljon tuttuja design-klassikoita.

Paitsi että en ole kyllä tiennyt, että Alvar Aalto on suunnitellut myös sairaalakalusteita!

Arabian printeistä tykkäsin kovasti.

Ja löytyipä seinältä Muuton Visu-tuolikin, ehdottomasti tulevaisuuden klassikko. En ikinä koskaan onnistu tekemään mitään hyviä (siis tuottavia) sijoituksia, mutta olisivatkohan nämä Visut jopa sellaiset...? Ei sillä, että niistä luopuisin.

Illalliskattauksessamme jatkoimme Suomi-muotoilun teemaa. ;) Huomatkaa muuten ystäväni kodin upea betonipöytä, ihan supercool!

Kiitos ihanasta viikonlopusta rakkaat ystävät!

Kotimme väripilkku

On meillä kotona värejäkin, nimittäin lapsen huoneessa! Olen halunnut sisustaa pojan huonetta selkeillä, kirkkailla ja raikkailla väreillä. Toki sitten myöhemmin kuuntelen hänen toiveitaan oman huoneen sisustamisen suhteen, mutta toistaiseksi poika on tuntunut olevan tähän varsin tyytyväinen. Tämä huonehan on aika vähällä käytöllä, koska Pikku-T nukkuu meidän vanhempien makuuhuoneessa ja leikkii paljon olohuoneessa. Nyt ihan viime aikoina hän on kuitenkin halunnut yhä useammin leikkiä omassa huoneessaan.

String Pocket -hylly on kyllä tosi kiva, koska siihen saa vaihdettua ilmettä niin helposti. Tuo harmaa värikin miellyttää silmää, sopii niin kivasti tuon Tikkurilan Laasti -seinämaalin kanssa. Tällä hetkellä hyllyssä uutta on siskoni Kuubasta tuoma hauska printti, josta pidän tosi paljon.

Sain jonkin aikaa sitten käsiini tuollaista autokuosista masking-teippiä ja hei, nyt tullaan tosissaan jälkijunassa trendien suhteen (muistaako kukaan edes enää sitä älytöntä teippivillistystä parin vuoden takaa?), nimittäin innostuin koristelemaan teipillä Ikean tylsää hyllykköä.

Palaute huoneen pieneltä omistajalta oli äärimmäisen positiivinen. Varmaan hän ajatteli, että viimein tuo sisustushullu keksii jotain hauskaa.

Minun jo pois nukkuneen mummini virkkaamat peitot sopivat tosi hyvin tänne T:n huoneeseen.

Oranssin lampunvarjostimen saattaa joku jopa muistaa blogini alkuajoilta? Innostuin joskus lisäämään oranssia meidän olkkariin, mutta väliaikaiseksihan se jäi. Täällä oranssi varjostin näyttää tosi kivalta ja sopii huoneen tyyliin. Keltainen liinakin on mummin virkkaama.

Näitä toinen toistaan upeampia autorata-sisustuselementtejä tulee koko ajan lisää tähän talouteen. Kaipa se niin on, että pienen pojan äidin on vain syytä niihin tottua. Tälläkin hetkellä olkkarissa majailee automatto upeine virityksineen, enkä edes jaksanut siivota sitä yöksi pois. :)

Pikku-T:n huone on siis edelleen aika keskeneräinen. Tänne on tarkoitus tuoda minun vanha Muurame-sänkyni sekä myös jonkinlainen työpöytä jossain vaiheessa. Juuri tällä hetkellä leikkitila on se, mitä eniten tarvitaan ja huoneen lattian onkin juuri nyt vallannut valtava Hee Lounge -tuolin laatikosta tehty majaviritelmä. 

Oletteko muuten saaneet olla terveinä nyt alkusyksyn? Minusta tuntuu, että nyt flunssa aikoo iskeä meikäläiseenkin. Juuri kun olisi superkivaa viikonloppuohjelmaakin tiedossa. Taistelen siis kaikin voimin vastaan! Paras ase taitaa olla kunnon yöunet, siispä öitä ja mukavaa loppuviikkoa - pitäkää huolta.

Turvavärit

Valkoinen, musta, harmaa, hiukan beigeä, ripaus kultaa, luonnollista puupintaa. Näissä on hyvä olla. Älkää silti kuvitelko, että meillä on aina tällaista - värejä riittää kyllä lelujen muodossa olkkarissakin. 

Olen vähän etsiskellyt uusia jalkoja tuohon tummaan nojatuoliin. Haluaisin vähän sirommat, mustat jalat. Sopivia ei ole tullut vielä vastaan, joten todennäköisesti maalaan nuo nykyiset. Sopivat sitten paremmin sohvan mustiin jalkoihin. 

Mielestäni tuo perinteisen muotoinen ja muhkea Askon Helena-nojatuoli sopii ihan hienosti yhteen modernin tulokkaan Hee Loungen kanssa. Olen myöskin jo istuskellut uudessa "pyykkilautatuolissani" aika paljon ja todennut sen mukavaksi. Ja hei, valkoinen värivalinta meni ihan nappiin, eikö?

P.S. Harmittavan monelta olen kuullut viime aikoina, että kommentointi täällä blogissani tökkii. Tosi kurjaa, sillä ette uskokaan, miten paljon joka ikinen kommentti päivääni aina piristää! Onko muissa blogeissa ollut samoja ongelmia?

Hee is here

Yksi pitkään muhinut sisustushaave on toteutunut kun olkkariimme on saapunut valkoinen Hayn Hee Lounge Chair. Myös vanha, muhkeampi ja perinteisempi nojatuoli jää olkkariin, mutta tämä saa nyt toimia lisäistuimena tarvittaessa. "Aika hassu tuoli", oli pikku-T:n kommentti. Kuitenkin kuulemma tosi hienokin. Miehen mielipidettä en ole vielä ihan täysin saanut selville, mutta taitaa tykätä. 

Myönnän, että hankinta muhi pitkään, koska mietin, sopisiko tämä meille kuitenkaan. Turhaan pähkin, se sopii ihanasti. Vai mitä te sanotte?

Minä olen ainakin ihan rakastunut! Jotain valkoista tämä tila kaipasikin. Nyt valkoinen tuoli nappaa väriparin kivasti TV-tasosta sekä toki muistakin valkoisista elementeistä tilassa. Lupaan nappailla vielä lisää kuvia, mutta nyt oli pakko päästä jo julkaisemaan jotain.

Huvitti kun perustelin tätä hankintaa itselleni sillä, että tuoli on monikäyttöinen ja tosi näppärä siirtää terassillekin tarvittaessa. Muuten hyvä, mutta se ei taida kovinkaan näppärästi mahtua tuosta meidän takaovesta ulos. Joten siirto onnistuu kyllä - etupihan kautta. ;)

Matosta olen muuten saanut useita kyselyitä ja se on kyllä ollut tähän asti ihan nappihankinta. Kyseessä on siis Ikean Hodde-matto 2x3 metrin kokoisena, hinta 99,- eli ei paha ollenkaan. Pinta on mukavan eläväisen näköinen ja aavistuksen hohtava auringon valoa vasten. Uskon, että sopisi materiaalinsa puolesta oikein hyvin myös eteiseen tai ruokapöydän alle. Toki lapsiperheen olkkarissakin tämä on kätevä, eivätpähän lego-palikat huku maton nukan sekaan. 

Hyvää viikonlopun jatkoa!

Helppoa ja herkullista arkiruokaa

Olen oppinut, että ruuanlaitto työpäivän jälkeen on hauskaa ja rentouttavaa kun siihen asennoituu oikein. On mukavaa nähdä kättensä jälki, saada perhe tyytyväiseksi ja itselle energiaa illan askareisiin, ovat ne sitten BodyPumpia tai vaikka leikkipuistossa hengailua. Ja ainakin minä tunnen itseni oikein kunnon ihmiseksi kun olen valmistanut monipuolisen aterian. ;)

Mieheni on meillä talouden pääkokki, joka loihtii herkullisimmat ateriat ja kokeilee aina uutta. Mutta minustakin on kehkeytynyt ihan kelvollinen ruuanlaittaja ja olen erityisen harjaantunut eräässä lajissa: pystyn loihtimaan herkkuja tyhjästä jääkaapista nopeasti. 

Juuri nyt vietetään Hävikkiviikkoa ja sen merkeissä ajattelin jakaa yhden tähteistä syntyneen arkiherkun. "Resepti" sai alkunsa tiistaina kun tulimme pikku-T:n kanssa kotiin töistä ja päiväkodista, emmekä jaksaneet käydä kaupassa. Kotoa löytyi nuupahtanut basilika, katkarapupussin jämät, puolikas kukkakaali, yksi kesäkurpitsa, salaattijuustopaketti, spagettia, ruokakermaa ja puolikas paprika.

Kukkakaali ja kesäkurpitsa kuuluvat meillä jääkaapin vakiovarusteisiin ja näitä tungetaan lähes ruokaan kuin ruokaan. Varmaan monessa muussakin perheessä pyritään syömään niitä kasviksia, jotka lapselle maistuvat, niin meilläkin. Kukkakaali eli "rouskuva" ja kesäkurpitsa eli "lämmin kurkku" maistuvat pikku-T:lle hyvin. Muita kasvissuosikkeja ovat kaikenlaiset sienet, kurkku, paprika ja kaalit. Myös pähkinöistä T tykkää. Tomaatti sen sijaan ei maistu ollenkaan.

Pikku-T on juustofani ja sehän sopii tälle juustohullulle äidille. Käytän aika paljon juustoja ruuanlaitossa ja nämä valmiiksi maustetut salaattijuustopaketit ovat tosi käteviä myös pastaruuissa, suosittelen kokeilemaan. Parmesan on kyllä T:n suurin suosikki, mutta onneksi fetakin maistuu.

Kasviksia kertyikin pannulle mukava määrä. Kasvisten paistossa on helppo onnistua, sillä ne voi paistaa nopeasti rapeiksi tai niitä voi haudutella pitkäänkin, sopii tällaiselle suurpiirteiselle ruuanlaittajalle hyvin. Rapuruuissa kannattaa aina muistaa, että ravut lisätään ihan viime tipassa, jotta ne ehtivät juuri ja juuri lämmetä, mutta eivät ollenkaan sitkistyä.

Pikku-T on erikoistunut rapujen sulatteluun ja saa toimia aina apumiehenä ruuanlaitossa. Omasta mielestään siis luonnollisesti pääkokkina.

Tämä ruoka ei olisi toki välttämättä kaivannut ruokakermaa, mutta sillä sai näppärästi jatkettua kastiketta.

Lopuksi vielä ravut sekä juustot ja spagetit sekaan ja superherkullinen pasta oli valmis. Jos vaikka jääkaapissa olisi sattunut olemaan joku juustonjämä, niin senkin olisi saanut helposti kastikkeen joukkoon. Tein tietysti iiiison satsin, joten tämä ruoka maistui mainiosti koko porukalle peräti kolmena päivänä ja kaupassakäyntiväliä pystyttiin kivasti pidentämään. Ihanan helppoa arkea. :)