... sisustaminen nimittäin. Eikä tämä kevään tulo kyllä helpota asiaa yhtään. Huomaan, että isommat ja pienemmät sisustushaaveet täyttävät pääni aiempaakin tehokkaammin ja haluaisin vain edistää kaikenlaisia ikuisuusprojekteja.
Kyllä meillä pikku hiljaa tapahtuukin. Poitsun sänkyyn sain hankittua haaveilemani Avaroomin vetskaripäiväpeiton ja uudet verhot sekä tanko odottavat ripustustaan. Ensi viikolla uuden, valkoisen paperinarumaton pitäisi saapua olkkariin. Olen jopa tarttunut maalisutiin ja hiukan maalaillut, en kuitenkaan seiniä. Toivottavasti saisin kuvattua uudistuneita nurkkia tänne blogiin nyt viikonlopun aikana.
Tuohon makkarin seinälle laivapöydän kaveriksi voisi sopia joku printti tai taulu. Mummilta perittyjä tauluja olen katsellut vähän sillä silmällä - voisikohan niistä saada uudelleen kehystyttämällä omaan makuun sopivammat? Tätä olen miettinyt kyllä aiemminkin, saamatta kuitenkaan mitään aikaiseksi. Taidan olla vähän rasittava näiden projektieni ja pohdintojeni kanssa...
Pikku-T:kin sisustaa. Hän asetteli tuossa yhtenä päivänä pyykkikoria olkkariin (loogista, eikö?). Hän siirsi sitä parin millin verran kerrallaan, astui muutaman askeleen taaksepäin, kallisti päätään ja totesi: ei, ei hyvä. Ja uudestaan. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommentistasi!