Olen jo lapsena ollut innokas siivoilija, järjestelijä ja nauttinut tyhjistä pinnoista. En tiedä mistä se into tulee (ei ainakaan geeneistä, terkkuja vaan äidille ja mummille), mutta kyllä, minä taidan olla minimalisti. Nautin runsaudesta muiden kotona, mutta omassa huushollissani haluan, että esillä on melko niukasti tavaraa.
Olen se tyyppi, jonka eteisessä roikkuu esillä vain pari takkia. Se tyyppi, jonka vaatekaappi on aina järjestyksessä ja joka säännöllisin väliajoin tuntee ahdistusta siitä, miten paljon kamaa ympärille onkaan kertynyt. Se tyyppi, joka tuntee mielihyvää ja rentouden tunnetta kun tavarat ovat omilla paikoillaan. Ja tästä päästäänkin postauksen varsinaiseen aiheeseen, sillä satun olemaan myös äiti ja vaimo, enkä asu kodissamme yksin...
Lapsen tullessa perheeseen tavaramäärä räjähtää käsiin. Ensin joka paikassa on niitä vaippoja, sittereitä, leikkikaaria ja harsoja. Harvassa kodissa on suunniteltu vaunuille ja turvakaukalolle mitään järkevää paikkaa, joten niillä voi ilahduttaa itseään päivittäin vaikka olohuoneessa. Parkettia suojaava matto syöttötuolin alla tai portit portaissa harvoin näyttävät erityisen kauniilta. Itse yritin pikku-T:n vauva-aikana löytää sisustajan silmää miellyttäviä tuotteita ja vaikka siinä suhteellisen hyvin onnistuinkin, niin myönnän, että esteetikkona nautin nyt neljävuotiaan kanssa siitä, että nämä sisustuselementit ovat historiaa.
Mutta. Lyhyen vauvatarvikeajan tilallehan on tullut jotain uutta - paljon värikkäämpää, paljon pysyvämpää. Lelut. Ja niiden säilyttäminen on varmasti ajankohtainen aihe jokaisessa lapsiperheessä, etenkin näin joulun alla kun oletettavasti määrä vain kasvaa kohta. Joten tässä postauksessa nyt muutama kuva meidän lelusäilytysratkaisuista.
Meillä leluja säilytetään suhteellisen järjestelmällisesti. Vaikuttaa siltä, että myös pikku-T nauttii siitä, että tavaroilla on omat paikkansa ja hän on itsekin tarkka lelujensa järjestyksestä. Välillä kyllä mietin, olenko liiankin innokas järjestelijä, toivottavasti lapsiraukka ei saa mitään traumoja... Ei vaan, oikeastihan meillä on kyllä leikit olkkarin lattialla suurin piirtein aina. Mutta mielestäni on kuitenkin kiva, että niille löytyy omat paikkansa silloin kun on aika lopettaa leikit.
Pikkulegot ovat tällä hetkellä se kovin juttu aivan ehdottomasti ja ennustan, että innostus niihin tulee vain kasvamaan. Tällä hetkellä meillä on kannellinen muovilaatikko Legoille. Se on ollut hyvä, koska lapsi saa laatikon itsekin hyvin kiinni ja auki, mutta näyttää siltä, että kohta joudumme vaihtamaan laatikon suurempaan.
Pikku-T:n huoneessa on tuollainen erittäin basic Ikean hyllykkö, joka nielee sisäänsä kiitettävän paljon tavaraa. Kaappien takana on mm. piirustusvälineet. Kirjoille on melko hyvin tilaa hyllyillä, kohta täytyy varmaankin ottaa kolmas hylly käyttöön niille. Brion junarataan kuuluva parkkihalli mahtuu kätevästi yhteen lokeroon ja värikkäissä koreissa säilytetään sitten leluja.
Korien sisältö on teemoteltu niin, että junaradan osat ovat yhdessä, autot toisessa jne. Aika hyvin järjestys pysyykin, tosin autokorista löytyy myös dinosauruksia, angrybirdsejä ja mitä näitä nyt kaikkia onkaan...
Ja sitten on tämä osasto sälä, jota pienet pojat todellakin tuntuvat rakastavan. En tajua, mistä tätä "silkettä" koko ajan tuleekin lisää, mutta nämä aarteet ovat äärimmäisen rakkaita lapselleni. Kaiken maailman keräilykortteja, limaisia sisiliskoja, vararenkaita pikkuautoihin...
Toki alakerrastakin leluja löytyy. Portaiden alla on iso säilytyslaatikko, joka on Ikean lastenhuonesarjaa, mutta sopii mielestäni oikein hyvin myös muihin huoneisiin. Tällä hetkellä siellä on aika vähän tavaraa. Sainkin juuri idean siirtää lautapelit tänne... tällä hetkellä ne ovat Pikku-T:n vaatekaapissa, mutta useimmiten pelailemme kuitenkin alakerrassa.
Koska pidän mielelläni kodin tavaramäärän suhteellisen vähäisenä, niin lelujen kanssa joskus vähän turhauttaa se, miten paljon on sellaisia leluja, joilla leikitään äärimmäisen harvoin. 4-vuotias on kuitenkin vähän sellaisessa välivaiheessa, jossa silloin tällöin vauvamaisemmatkin lelut vielä inspiroivat ja kiinnostavat. Siksi olen vielä antanut niidenkin olla. Eiköhän sitten sekin aika tule kun voi siivota taaperoleluja hyvillä mielin varastoon ja saa taas mukavasti lisää säilytystilaa niille uusille kiinnostuksen kohteille.
Nyt huomaan, että olisinhan voinut myös kuvata ne sängyn alla majailevat leikkikitarat ja pehmonallekorin... Tavaraa siis riittää ja minä minimalistiäitinä yritän tulla sen kanssa toimeen. Tulenkin aika hyvin *ylpeä saavutuksistaan*. :) Meillä ainakin jo luonnostellaan joululahjatoivelistaa, joten helpotusta ei ole varsinaisesti luvassa... ja lisäksihän on sitten kokonaan osasto ulkolelujen säilytys, johon tässä osoitteessa ei valitettavasti ole mitään järkevää systeemiä.
Miten teillä säilytetään leluja? Nyt parhaat vinkit ja ideat jakoon!
