Paras tapa aloittaa viikonloppu

Onko taas jo perjantai? Mun piti niin kovasti ehtiä tehdä tällä viikolla se toinen asuntomessupostaus, mutta tapani mukaan olen ollut hirveä aikaoptimisti. Ja nyt haluan kirjoittaa viikonlopun aloituksesta, joten messut vielä odottakoot. 

Perjantaina työ- ja hoitoviikon päätteeksi on aika nuutunut fiilis. Järki sanoo, että liikunta ja ulkoilu ja terveellinen ruoka tekisi hyvää, mutta sydän vaatii käpertymään torkkupeiton alle muutamaksi tunniksi sipsipussin ja suklaalevyn kanssa. Juuri tällainen tilanne oli viime perjantaina kun olimme vihdoin koko perhe raahautuneet (siltä se vähän tuntui...) kotiin asti. Oli juuri satanutkin kaatamalla, leikkipuisto ja terassi märkänä, jääkaapissa valo ja paketti makkaraa. Olin itse tosi kovasti raittiin ilman tarpeessa, mutta tiesin, ettei juoksulenkki olisi sillä energiatasolla mahdollinen.

Ja siitä se ajatus sitten lähti.

Mitä jos lähdettäisiin retkelle?

Ja se oli ihan paras tapa aloittaa viikonloppu!

Ajoimme Hervannan ohi, Lempäälän rajalle paikkaan nimeltä Kirskaanniemi. Parkkipaikalta on reilun kilometrin matka aivan mielettömän kauniille nuotiopaikalle järven rannassa. Polku perille oli hieman vaikeakulkuinen, sillä se on täynnä isoja puunjuuria ja ne olivat sateesta märkiä, mutta Pikku-T selvisi polusta kuitenkin hienosti.

Lopulta emme edes saaneet vettä niskaan. Vaikka kotoa lähtiessä sää oli hämärän utuinen, niin metsässä sekin tuntui vain ihanalta. Ja todella kuvaukselliselta. "Iskä, odotetaan äitiä, sen täytyy kauheesti ottaa kuvia." Ja iltaa kohden tietysti kirkastui.

Kotona totesimme, että muutama tunti luonnossa teki äärettömän hyvää. Mitään hikiliikuntaa ei tietenkään tullut, mutta tasaista pientä liikkumista ja raitista ilmaa koko ajan kuitenkin. Nuotiotulen tuijottaminen käy terapiasta (kunhan sellaisen saa märistä puista lopulta tehtyä) ja pienen lapsen ihmettelyn ja mielikuvituksen maailma herää oikein eloon sieniä ja muita ihmeitä tutkiessa. Pää tyhjenee työasioista ja lauantaiaamuna herätessä tuntuu, kuin viikonloppu olisi kestänyt jo kauemminkin. Mieheni sanoin - näinhän se viikonloppu pitäisi aina aloittaa.