perjantai 26. elokuuta 2016

Mä annan kaiken kun enempää ei oo

Pitkästä aikaa täällä, moikkamoi! Tässä on luvatut asuntomessupostaukset ja monet muut jääneet odottamaan kun töissä on tapahtunut. En yleensä juuri työasioista täällä blogin puolella kirjoittele, mutta nyt on ihan pakko julkaista muutama kuva kun olen niin fiiliksissä. Olin nimittäin tiivisti mukana Blockfest-meiningeissä Sokos-yhteistyön merkeissä. 

Viime viikolla tähän aikaan en todellakaan ollut fiiliksissä vaan järkyttävän stressin vallassa, mutta kyllä vain, festariportit saatiin auki ja jengi vaikutti oikein tyytyväiseltä. Loppu hyvin, kaikki hyvin - opin projektin aikana äärimmäisen paljon itsestäni, markkinoinnista, tapahtumanjärjestämisestä, ehkä hiukan siitä stressinhallinnastakin. ;) Kiitollisena suuntaan kohti uusia haasteita.


Tässä nyt sitten muutamia random-kuvia tapahtumasta. Olin vahvasti mukana Sokos VIP-alueen suunnittelussa ja halusin sinne tuollaista viirinauhaa, joka kyllä sopikin tosi kivasti kokonaisuuteen. Muutenkin "sisustuksesta" tuli ihan kiva. Tietysti olin itselleni sisustusfriikkinä saanut päähäni hienoja visioita alueesta, eivätkä ne kaikki ihan toteutuneet, mutta kokonaisuus toimi ja porukka viihtyi.

Oma festariasuni koostui suurimmaksi osaksi mustista housuista ja Blockfest-työpaidasta, mutta lauantaina vaihdettiin vapaalle ja silloin vetäisin päälleni tällaisen asun. Valkoinen jakku on Espritin ja ostettu Sokokselta tänä keväänä. Tykkään siitä tosi paljon! Toivottavasti voin rakastaa sitä jatkossakin, tällä hetkellä raukka on nimittäin pesulassa - en välttämättä suosittele festareille valkoista, kemiallisen pesun vaativaa vaatetta. ;) Valkoinen pitsitoppi on Massimo Duttilta, ostos kevään Madeiran matkalta. Vaaleat farkut Objectin, ihan mun tämän kesän suosikkihousut. Clarksin korkkipohjasandaalit ostin kesän alennusmyynneiltä Porista, Ratsulasta. Aika uusissa siis mentiin ja asu valikoitui suht fiiliksen mukaan lauantaiaamuna kotoa lähtiessä - en ollut ihan tätä suunnitellut, mutta upea aurinkoinen sää inspiroi pukeutumaan vaaleisiin sävyihin ikuisen mustan sijaan.


Mulla on työelämässä taipumusta ajautua tällaisten projektien pariin, joissa tunteja ei lasketa eikä toimenkuvarajoja tunneta. En ole aiemmin kovinkaan paljon Cheekiä kuunnellut, mutta tämän kesän aikana kuuntelin aika paljon Alpha Omega-albumia ja levyn nimikkobiisi nousi projektin voimabiisiksi.

Alusta loppuun, alphasta omegaan. 
Jos en antais kaikkee must ei ois antamaan ollenkaan. 
En osaa pantata, sisällä palaa taas kovempaa.

Joitain asioita ei vaan voi tehdä puoliteholla. Ja toisaalta, kun on antanut kaiken niin pitää osata olla armollinen itselleen, kun vaan enempää ei ole.


Meidän VIP-alueella ehdoton helmi oli beauty lounge, jossa festarivieraat saivat kohennusta kampauksiinsa ja meikkeihinsä. Itsekin kävin lauantaina meikattavana ja sain kyllä ihan mielettömän kauniin, sinisävyisen jalokivimeikin. Arkityylistä poikkeava meikki nostattaa juhlatunnelmaa ihan ainutlaatuisella tavalla! Ja taidanpa itsekin käydä lähiaikoina ostoksilla, ihan selkeästi mun harmaanbeige meikkipussin sisältö kaipaa jotain raikastusta ja väriä.



Näiden upeiden, taitavien, lahjakkaiden, kauniiden, positiivisten ja fiksujen naisten kanssa sain kunnian olla tämän projektin ydin. <3



Jos en antais kaikkee must ei ois antamaan ollenkaan.

2 kommenttia:

Ilahdun kommentistasi!